Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vankien määrä laskenut lähes koko 2000-luvun

Rikoksien määrä ja väestön ikäjakauma vaikuttavat alaspäin menevään käyrään.

Mikkelin vankila. Kuva: Mikko Kivelä

Suomen vankiloissa oli viime vuonna vähemmän vankeja kuin koskaan sitten vuoden 2001. Kehityksen taustalla on poliisin tietoon tulleen rikollisuuden väheneminen sekä väestön ikääntyminen.

Hieman useampi kuin joka kolmas vankeusvanki kuuluu ikäluokkaan 30–39 vuotta. Kolme- ja nelikymppisten yhteenlaskettu osuus kaikista vangeista on jo yli puolet.

– Vankiluvun pienentymiselle ei ole osoitettavissa selkeää yksittäistä selitystä, sanoo erikoistutkija Marja-Liisa Muiluvuori Rikosseuraamuslaitoksesta. Osasyyksi hän nimeää juuri rikosten määrän vähenemisen.

Viime vuonna vankien päivittäinen keskimäärä oli 3 035, josta vankeusvankeja oli 2 383, tutkintavankeja 597 ja sakkovankeja 55. Vuoden 2001 jälkeen päivittäinen vankimäärä on vaihdellut 3068:n ja 3 888:n välillä.

Hieman useampi kuin joka kolmas vankeusvanki kuuluu ikäluokkaan 30–39 vuotta.
Kuva: Anssi Hietamaa

Viime vuonna vankilukua laski vankeusvankien määrän väheneminen; tutkintavankien määrä on pysynyt kolmen viime vuoden ajan tasaisena.

Ulkomaalaisten vankien määrä kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016; vuosina 2016–2017 määrä pysyi tasaisena. Viime vuonna ulkomaalaisten osuus kaikista vangeista oli 18 prosenttia.

Suunnittelija Hannu Niemi Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista huomauttaa, että myös vankiaines on pitkällä aikavälillä muuttunut. Omaisuusrikoksista ja liikennejuopumuksesta tuomittujen osuus vangeista on laskenut ja huumausainerikollisten osuus on kasvanut.

Henkirikoksista tuomittujen osuus nousi 2007 viidesosaan kaikista vangeista. Viime vuonna osuus oli 24 prosenttia.

Päijät-Hämeessä laskua ja nousua

Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan kuluvan vuoden toukokuun alun tilanteessa vankeusvangeista päijäthämäläisiä oli 88 eli 3,7 prosenttia kaikista vangeista. Viime vuonna vastaavaan aikaan vankeja oli ollut 98 (4,0 prosenttia).

Toisaalta Päijät-Hämeestä kotoisin olevien tutkintavankien määrä ja osuus kaikista tutkintavangeista on kasvanut vuoden takaiseen. Puolet tutkintavangeista oli sijoitettu Mikkelin vankilaan.

Päijäthämäläisistä vankeusvangeista oli toukokuun alussa Sukevan vankilaan sijoitettu 19, Naarajärven vankilaan (avovankila) 13 ja Mikkelin vankilaan 12 vankia. Loput oli sijoitettu 14 muuhun vankilaan.

Lue myös: Tutkimus: Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointi ei ole tapahtunut eettisesti
 
Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X