Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vangin yhteydenpitorajoitus voi aiheuttaa lisätyötä vankilalle

Yhteydenpitorajoituksen takia osa vangeista esimerkiksi ulkoilee niin, että ulkoilualueella ei ole muita vankeja.

Mikkelin vankilaan sijoitetaan muun muassa päijäthämäläisiä tutkintavankeja. Kuva: mikko kivelä

Jos rikoksesta epäilty tutkintavanki ei saa pitää yhteyttä keneenkään muuhun kuin avustajaansa ja läheisiinsä, hänellä ei ole paljon liikkumatilaa vankilassa. Rajoituksista lipeäminen voi vaikeuttaa rikoksen selvittämistä.

Tutkintavangin yhteydenpitorajoituksista päättää tuomioistuin tutkinnanjohtajan vaatimuksesta, jos on syytä epäillä, että yhteydenpito vaarantaa tutkintavankeuden tarkoituksen. Vangin yhteydenpito muihin vankeihin tai vankilan ulkopuolella oleviin voi vaikeuttaa rikoksen selvittämistä.

Päätöksestä ei voi valittaa, mutta kannella voi.

Yhteydenpitoa rajoitetaan tiukimmin vakavien rikosten tutkinnassa. Etelä-Karjalan käräjäoikeus määräsi alkukesästä, että muun muassa murhasta epäilty parikymppinen mies ei saa pitää yhteyttä muihin kuin avustajaansa ja valvotusti yhteen lähiomaiseensa. Myöhemmin yhteydenpito sallittiin lisäksi toiseen omaiseen sekä työnantajan edustajaan.

Joskus tuntuu, että vangit tulevat aika jyrkillä rajoituksilla. Apulaisjohtaja Arto Räsänen, Mikkelin vankila

Vangittu kanteli hovioikeuteen. Se hylkäsi kantelun. Hän on sijoitettuna Mikkelin vankilaan.

Korkeimmassa oikeudessa (KKO) on parhaillaan vireillä yhteydenpitorajoitusta koskeva valitus. Rajoitus on hovioikeuden päätöksen jälkeen poistettu. KKO on siitä huolimatta päättänyt antaa lausunnon siitä, onko rajoitukselle ollut olemassa lailliset perusteet. Asia ratkaistiin vahvennetussa, 11-jäsenisessä jaostossa.

Rajoitukset joskus "aika jyrkkiä"

Mikkelin vankilassa oli alkuviikosta noin 80 vankia, joista tutkintavankeja oli kymmenen Päijät-Hämeestä ja Kaakkois-Suomesta.

Vankilan apulaisjohtaja Arto Räsänen myöntää, että joskus vangille määrätyn yhteydenpitorajoituksen noudattaminen vaatii jonkin verran työtä. "Rajoitusvanki" voidaan esimerkiksi sijoittaa osastolle, joilla on vähän vankeja tai ainakaan nämä eivät liity samaan juttuun.

– Tällainen vanki pääsee yksin ulkoilemaan tai vankilakanttiiniin, Räsänen selostaa.

Yhteydenpitorajoitukset koskevat myös aikaa, jonka tutkintavanki on poliisivankilassa. Lahden pääpoliisiaseman vankilan johtaja, komisario Jorma Joki-Anttila sanoo, että rajoitusten valvominen hieman hankaloittaa poliisivankilan työtä. Toisaalta rikoksesta epäillyn poliisivankilassa viettämä aika on lyhyt, yleensä alle kaksi viikkoa, hän muistuttaa.

Lue myös: Lahtelaisten Toni Putulan ja Heidi Kivisen tuotemerkki Support Your Local levittäytyy ulkomaille
 

Äärivaihtoehtona on vangin siirtäminen kokonaan toiseen vankilaan.

– Joskus tuntuu, että vangit tulevat aika jyrkillä rajoituksilla, Arto Räsänen sanoo. Vankilan edustaja saattaa tarkistaa käräjäoikeudesta, onko rajoitus todella tarkoitettu niin tiukaksi.

– Toki meidän pitää luottaa käräjäoikeuteen, mutta mikään ei estä tarkistamasta, Räsänen sanoo ja kiistää, että kyse olisi siitä, että vankila haluaisi päästä mahdollisimman vähällä vaivalla.

Mikkelin vankila sai viime syksynä apulaisoikeusasiamieheltä moitteita, kun se oli syksyllä 2016 määrännyt erittäin tiukkojen rajoitusten kohteena olevan vangin ulkoilemaan muiden vankien kanssa.

– Tutkintavankeus tulee toimeenpanna siten, että tuomioistuimen määräämät yhteydenpitorajoitukset toteutetaan täysimääräisesti, todetaan EOA:n ratkaisussa.

Poliisivankilasta nopeammin vankilaan

Rikosylikomisario Jari Kiiskinen Hämeen poliisista tietää, että vankiloille on haasteellista noudattaa käräjäoikeuden määräämiä yhteydenpitorajoituksia. Hänen havaintojensa mukaan siinä on onnistuttu.

Vakavissa jutuissa yhteydenpitorajoitus voi jatkua oikeuskäsittelyyn asti; alussa mainitussa murhajutussa oikeus päätti näin.

Yhteydenpidon rajoittamista hakenut tutkinnanjohtaja voi oma-aloitteisesti kumota rajoituksen osin tai kokonaan. Jari Kiiskisen mukaan rajoituksia kumotaan sitä mukaan kun kuulustelut etenevät. Tästä lähtee tieto käräjäoikeuteen ja vankilaan.

Rikosseuraamuslaitoksen käsitys on, että tiedonkulussa poliisin ja vankiloiden kesken on puutteita, eivätkä vankilat saa riittävän nopeasti tietoa rajoitusten poistamisesta. Ylitarkastaja Ari Juutin mukaan Poliisihallitus on samaa mieltä.

– Haluamme terävöittää tiedonkulkua. Rajoituksen päättymisestä on ilmoitettava heti.

Tutkintavangin säilytykseen on tulossa muutos ensi vuoden alussa. Tutkintavankia saa säilyttää poliisin tiloissa enintään 7 vuorokautta, minkä kuluessa hänet on siirrettävä vankilaan. Nyt aikaraja on neljä viikkoa.

Lainmuutoksen taustalla on Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun tai rangaistuksen estämiseksi toimiva komitea, joka on kehottanut Suomea lopettamaan tutkintavankien säilyttäminen poliisivankiloissa.

– Siihen liittyy painostusmahdollisuus, Ari Juuti perustelee.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X