Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Budjettiriihessä haetaan sopua sijoitussäästötilistä

Pääministeri Juha Sipilä (oik.), valtiovarainministeri Petteri Orpo ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho hallituksen talousarvioneuvotteluissa eli budjettiriihessä Kesärannassa Helsingissä 30. elokuuta 2017. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Hallituspuolueet hakevat ensi viikon budjettiriihessä sopua sijoitussäästötilistä, jolla on tarkoitus kannustaa suomalaisia pitkäaikaissäästämiseen ja saada pankkitileillä lötköttäviä miljardeja liikkeelle ja hyödyttämään kansantaloutta.

Mallia sijoitussäästötiliin on haettu muista Pohjoismaista, ja sen keskeisenä ideana on verotuksen lykkääntymisestä sijoittajalle koituva hyöty. Tilin sisällä voisi myydä omistuksia ja siirtää niitä muihin kohteisiin ilman että verottaja tässä vaiheessa iskisi väliin verottamaan luovutusvoittoja.

Tili toisi suoran osakesijoittamisen verotuksen lähemmäs esimerkiksi sijoitusrahastojen ja vakuutuskuorien verokohtelua ja tekisi siitä siten houkuttelevampaa.

STT:n tietojen mukaan neuvotteluissa on esillä kaksi eri mallia, joiden keskeinen ero liittyy osinkojen verokohteluun.

Osinkojen verokohtelu luupin alla - hintalapuissa suuria eroja

Työryhmän suosittamassa mallissa osingot ovat tilin ulkopuolella eli niistä menee veroa heti, kun osinkoa maksetaan. Vaihtoehtoisessa mallissa osingot olisivat tilin sisällä, jolloin ne voisi sijoittaa uudelleen ilman välittömiä veroseuraamuksia. Veroa menisi vasta, kun tilitä nostetaan varoja. Jälkimmäistä ovat kannattaneet muun muassa Osakesäästäjien Keskusliitto ja Pörssisäätiö, joiden mukaan malli tukisi muun muassa sijoitusten parempaa hajauttamista.

Hallituspuolueiden neuvotteluissa vaikea kysymys on se, että verokohtelun muutoksesta ja verotuksen lykkääntymisestä koituvat hintalaput valtiontaloudelle ovat erilaiset. Työryhmä on arvioinut suosittamansa mallin hinnaksi ensimmäisenä vuonna 26–28 miljoonaa euroa.

Osingot sisällä -mallissa taas puhuttaisiin pelkästään alkuvaiheessa arviolta yli 100 miljoonan euron kustannuksesta, lisäksi osinkoveron menetys toisi pidemmällä aikavälillä merkittävän laskun, jota on kuitenkin hyvin vaikea arvioida, sillä se riippuu lopulta sijoittajien käyttäytymisestä.

Toisaalta pohdinnassa pitäisi suoran hintalapun lisäksi pystyä arvioimaan niin sanottuja dynaamisia vaikutuksia, eli millä tavalla muutos hyödyttäisi kansantaloutta pidemmällä aikavälillä.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi