Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomi houkuttelee sosiaaliturvan parannuksella työperäisiä maahanmuuttajia

Suomesta ulkomaille lähtevän sosiaaliturvan kestoon suunnitellaan lyhennystä.

Kela saa nyt käsiteltyä suurimman osan hakemuksista ajallaan ja oikein. Kuva: Sami Lettojärvi

Hallitus valmistelee lakimuutosta, joka helpottaisi ulkomaalaisen työntekijän pääsyä Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Sen sijaan Suomesta ulkomaille lähtevän sosiaaliturvaan kuulumisaikaa aiotaan lyhentää.

Mahdollisesti ensi vuoden alusta voimaan astuvan lakiehdotuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta ja lisätä Suomen houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton kohteena. Kansainvälinen liikkuvuus on myös lisääntynyt huomattavasti, mikä lisää lakiuudistuksen tarvetta. Viime vuonna ulkomailta Suomeen muutti noin 30 200 ihmistä, Suomesta ulkomaille puolestaan matkasi 13 200 henkilöä.

Esimerkiksi maatiloilla on paljon kausityöntekijöitä, jotka ovat lyhyen aikaa Suomessa, samoin huvipuistoissa ja Lapin hiihtokeskuksissa. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Henna Huhtamäki

Aiemmin Suomi on vaatinut neljän kuukauden työskentelyä, jotta ulkomailta tuleva työntekijä on saanut Kela-kortin ja hänet on otettu Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Neuvotteleva virkamies Henna Huhtamäki sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että sääntö on ollut esillä pohjoismaisena rajaesteenä.

Myöskään EU:n tuomioistuimen mukaan toisen jäsenvaltion kansalaiselle ei saa asettaa sellaisia ehtoja, jotka hänen on vaikeampi täyttää kuin kyseisessä jäsenmaassa työskentelevien tai asuvien henkilöiden.

– Neljän kuukauden sääntö otettiin Suomessa lainsäädäntöön vuonna 2004, kun EU laajeni. Suomessa oli silloin pelkoa, että tänne tulee valtava määrä työntekijöitä Baltiasta. Nyt kuitenkin nähdään, että pelkotilat eivät toteutuneet, Huhtamäki sanoo.

Vaatimuksena noin 700 euroa/kk

Nyt neljän kuukauden työskentelyvaatimus aiotaan poistaa niin EU-alueen sisäisiltä kuin ulkopuoleltakin tulevilta työntekijöiltä. Vaatimuksena sosiaaliturvan piiriin pääsemiseen työntekijällä on ainoastaan työttömyysturvan peruspäivärahan suuruinen työansio, mikä tällä hetkellä on 696,60 euroa kuukaudessa.

Käytännössä työntekijä olisi oikeutettu Kelan myöntämiin etuuksiin, kuten sairauspäivärahaan ja sairausvakuutuskorvauksiin sekä lapsilisään.

– Joissakin muissa etuuksissa, kuten äitiyspäivärahassa, eläkkeissä ja vammaisetuuksissa, voi olla lisänä asumiseen tai työskentelyn kestoon liittyviä vaatimuksia, Huhtamäki selventää.

Työntekijä olisi oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan vielä kolme kuukautta työskentelyn päättymisen jälkeenkin, ellei hän muuta ulkomaille.

Lyhytaikaisesti, alle neljä kuukautta Suomessa työskenteleviä henkilöitä arvioidaan olevan noin 17 000. Muutoksen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän kuitenkin melko pieniksi: etuusmenojen arvioidaan kasvavan vain noin kaksi miljoonaa euroa.

Kuva: Minna Rosti

Huhtamäen mukaan maatalous- sekä matkailu- ja rakennusalalla on paljon ulkomaalaista kausityövoimaa, joka ehdotuksen mukaan tulisi sairausvakuutuksen piiriin.

– Esimerkiksi maatiloilla on paljon kausityöntekijöitä, jotka ovat lyhyen aikaa Suomessa, samoin huvipuistoissa ja Lapin hiihtokeskuksissa, Huhtamäki luettelee.

Sen sijaan esimerkiksi ulkomaalaiset luonnonmarjojen poimijat eivät olisi jatkossakaan Suomen sosiaaliturvan piirissä, sillä he eivät yleensä ole työsuhteessa.

Myös pelkästään Suomeen pysyvästi asumaan tulevat olisivat heti oikeutettuja sosiaaliturvaan. Tällaisia henkilöitä voivat olla myös opiskelijat, jos heidän asumisensa katsotaan pysyväksi. Turvapaikanhakijat eivät olisi oikeutettuja Suomen sosiaaliturvaan ennen kuin oleskelulupa on myönnetty. Sen sijaan tilapäisen oleskeluluvan saanut olisi oikeutettu etuuksiin maassa asumisensa perusteella.

Suomalaisille ei turvalauttaa

Samalla kun Suomeen työskentelemään tulevien sosiaaliturva paranee, sosiaaliturvan kesto lyhenee niillä, jotka lähtevät Suomesta pois. Sosiaaliturvan asumisperusteisuus siis vahvistuu uudessa lakiesityksessä.

– Suomalaisten voi olla vaikea ymmärtää, että sosiaaliturva on asumiseen eikä kansalaisuuteen liittyvä. Meillä on ehkä vähän tunnepitoinen suhtautuminen siihen, että turvalautta kulkee perässä, lähdimme sitten kuinka kauaksi ja kuinka pitkäksi aikaa tahansa, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Henna Huhtamäki toteaa.

Tähän asti lähetetyt työntekijät, opiskelijat ja tutkijat ovat olleet Suomen sosiaaliturvan piirissä jopa 10 vuotta, lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät määrättömästi. Nyt lähetetyt työntekijät ja opiskelijat saisivat viedä sosiaaliturvan mukanaan enintään viideksi vuodeksi.

Lue myös: Väliinputoajia ei löydy tilastoista – toimeentulotuen ulkopuolelle jäänyt Ritva Kyyriäinen kertoo tarinansa väliinputoajana
 

Esimerkiksi Suomen Lähetysseura vastustaa uudistusta, jonka myötä lähetystyöntekijät pitäisi kutsua Suomeen viiden vuoden välein vain siksi, että sosiaaliturva pidettäisiin voimassa. Se arvioi myös, että lähetystyöntekijöiden rekrytointi olisi haasteellista, kun tarjolle voitaisiin antaa vain lyhyitä määräaikaisia työsuhteita.

Muutoin kuin lähetettynä työntekijänä lähtevä on aiemmin ollut suomalaisen sosiaaliturvan piirissä vuoden ajan ulkomaille muutostaan. Nyt tämä tilapäisen ulkomailla olon aika aiotaan lyhentää puoleen vuoteen.

Eläkeläisistä muutokset eivät koske EU-maiden sisällä liikkuvia. Muutokset eivät koskisi myöskään niitä EU:n ulkopuolisia maita, joiden kanssa Suomella on erillinen sopimus asumisperusteisen sosiaaliturvan etuuksista. Sen sijaan EU-maiden ulkopuolelle lähtevät eläkeläiset joutuisivat palaamaan Suomeen puolen vuoden sisällä, jotta oikeus Suomen sosiaaliturvaan säilyisi myös ulkomailla oleskellessa.

Takuueläkettä ei edelleenkään maksettaisi ulkomaille pysyvästi muuttaville.

Myös lyhyestä työstä sosiaaliturva

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi tulisi voimaan 1.1.2019.

Työntekijälle voisi tulla oikeus myös lyhytaikaisen, alle neljä kuukautta kestävän työskentelyn ajalta lapsilisään ja sairausvakuutuksen etuuksiin.

Esimerkiksi SAK kertoo lausunnossaan, että se näkee työskentelyn ehdon poistamisen yhdenvertaisuutta edistävänä. Järjestö pitää kuitenkin oleellisena, että jatkossa kaikista työntekijöistä maksetaan sairausvakuutusmaksu.

Myös Akava katsoo tarkoituksenmukaiseksi luopua Suomeen tulevien työntekijöiden osalta vaatimuksesta vähintään neljä kuukautta kestävästä työskentelystä sekä työn tuntimääräseurannasta ja tarkastella vain riittävää palkkaa. Järjestö sanoo kuitenkin, että on seurattava, johtaako uusi käytäntö lisääntyneisiin väärinkäytösyrityksiin.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi