Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Palolentoihin kului rahaa kolme kertaa budjetoitua enemmän – miehistö ja kalusto olivat kovilla

Metsäpalojen tähystyslennoille lähdettiin yhteensä 1 425 kertaa 25 eri reitillä.

Palolennoilla lentäjä ja tähystäjä pyrkivät havaitsemaan mahdollisia metsäpaloja lentoalueellaan. Lentämässä Keski-Suomen Ilmailijoiden Aleksi Pöytäkangas. Kuva: Marko Kauko

Metsäpalojen tähystyslentoihin on kulunut rahaa lähes kolme kertaa budjetoitua enemmän. Tähystyslentotoimintaa hallinnoivalle Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle myönnetään vuosittain noin 500 000 euron määräraha lentoja varten. Tänä vuonna lentoihin on kulunut 1,4 miljoonaa euroa. Määrä on enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella.

Määräraha kului loppuun jo toukokuussa metsäpaloriskin noustua kuivan ja lämpimän kevään takia poikkeuksellisen suureksi koko maassa. Lentoja jatkettiin lisämäärärahan turvin.

– Touko–kesäkuun vaihteessa metsäpaloindeksi oli maksimissaan lähes koko maassa, ja lentoja jouduttiin lähes jokaisella reitillä tekemään kaksi päivässä. Se oli täysin poikkeuksellista, sanoo pelastusylitarkastaja Rami Ruuska sisäministeriöstä.

Määrärahaa ei nosteta

Kesäkuun lopussa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta antoi luvan tähystyslentoihin tarkoitetun määrärahan ylitykseen, jotta lentotoiminta voidaan turvata koko kesäksi. Tuolloin arvioitiin, että kustannukset voisivat nousta jopa yli neljään miljoonaan euroon.

Heinäkuussa metsäpaloindeksit kuitenkin laskivat, ja lentoja voitiin vähentää. Metsäpalolennolle on lähdettävä, jos Ilmatieteen laitoksen lentoreittikohtainen metsäpaloindeksi kohoaa riittävän korkeaksi. Indeksin perusteella reitillä lennetään yksi tai kaksi lentoa päivässä.

Ylityksestä huolimatta tähystyslentoihin tarkoitettua määrärahaa ei olla nostamassa.

– Se on arviomääräraha, joka voi vuosittain alittua tai ylittyä, sanoo Ruuska.

Viitenä edellisenä vuotena määräraha alittui, kun lentoihin kului keskimäärin 260 000 euroa vuosittain.

3 350 lentotuntia

Lentoja on tänä vuonna tähän mennessä tehty 25 reitillä yhteensä 3 350 tuntia. Lentoon eri kentiltä on lähdetty yhteensä 1 425 kertaa. Määrät ovat suurimmat tällä vuosikymmenellä; esimerkiksi vuonna 2012 lentotunteja kertyi vain 300.

– Hurja kausi mutta selvitty on, tiivistää pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Metsäpalolennoilla havaittiin noin sata palonalkua. Useimmat niistä olivat syttyneet salamasta erämaa-alueilla.

– Enimmillään yhdellä lennolla Sodankylästä havaittiin Savukosken kunnan alueella neljä palonalkua, päivittelee Kurttila.

Tähystyslentoja pääosin tekevissä lentokerhoissa miehistö ja kalusto ovat olleet kovilla.

– Pulaa on ollut henkilöistä ja koneista. Kun lennetään paljon, koneita joudutaan myös huoltamaan enemmän, huomauttaa Kurttila.

Lentojen sujuvoittamiseksi ensi vuonna osa reiteistä Väli-Suomen alueella menee uusiksi.

– Muun muassa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan neljä reittiä tiivistetään kolmeksi, kertoo Kurttila.

Tähystyslentokausi ohi, tarkistuslentoja voi tulla

Kesän tähystyslentokausi on pääosin ohi, mutta tarvittaessa lentoja jatketaan pitkälle syksyyn.

– Lentokerhojen on vielä varauduttava siihen, että syyskuussa saattaa tulla savuhavaintojen tarkistuslentoja. Metsäpaloindeksit laskevat, mutta maapohja on jäänyt paikoitellen kuivaksi. Metsästys- ja marjastuskauden takia metsissä liikutaan paljon, ja paloja voi vielä syttyä, sanoo Kurttila.

Myös turveaumoissa voi vielä roihahtaa.

Kurttilan mukaan hurjan kesän jälkeen kentällä on tarvetta käydä läpi kesän kokemuksia ja sitä, mitä niistä opittiin.

– Lähetinkin tällä viikolla sisäministeriöön toiveen, että nyt olisi seminaari aiheesta paikallaan.

Yli 3500 maastopaloa

Maastopaloja on tänä vuonna tähän mennessä ollut 3 566 kappaletta, joista metsäpaloja 2 036. Esimerkiksi koko viime vuonna maastopaloja oli vajaa puolet vähemmän, 2 181. Toissa vuonna maastopaloja oli 2366.

Maastoa on tänä vuonna palanut yhteensä 1 600 hehtaaria, josta metsää on ollut 1 200 hehtaaria.

Suurimmat metsäpalot ovat olleet Varsinais-Suomessa, Lapissa ja Pohjanmaalla.

Tänä vuonna palojen syttymissyissä korostuivat tupakantumpeista ja työkoneiden kipinöistä syttyneet palot. Ne kertovat rutikuivan maaston syttymisherkkyydestä.

Syttymissyissä korostuivat myös kovassa tuulessa sähkölinjoille kaatuneista puista johtuneet palot sekä salaman sytyttämät palot.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X