Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

SDP:n sote-malli on jäänyt muulta oppositiolta hämäräksi

Vain RKP liputtaa kunta-mallin puolesta. Vihreät ja vasemmistoliitto ovat maakuntamallin takana, muut odottavat hallituksen muutosesityksiä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontui kesätauon jälkeen maanantaina. Pöydän päässä valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru. Kuva: Roni Rekomaa

Muut oppositiopuolueet eivät ole innostuneet SDP:n sote-mallista, jossa soten järjestämisestä vastaisivat kuntia suuremmat itsehallinnolliset alueet, joita kutsutaan sote-kunniksi.

Tämä selvisi, kun Uutissuomalainen kyseli sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä maanantaina eduskunnassa, mitä aitoja vaihtoehtoja ne näkevät hallituksen kiistelylle sote-uudistukselle. Valiokunta kokoontui maanantaina päättämään muun muassa hallituksen tuoreimpien sote-esitysten muutosten käsittelyaikataulusta.

Vihreät ja vasemmistoliitto pitävät maakuntamallia hyvänä pohjana, vaikka torjuvatkin hallituksen esittämän mallin. Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet odottavat hallituksen lopullista esitystä.

Ainoastaan RKP kannattaa kuntapohjaista sote-mallia, joten SDP:n sote-mallista ei ole tulossa ainakaan opposition laajemmin kannattamaa vaihtoehtoa hallituksen sote-mallille.

Vihreät ja vasemmistoliitto antaisivat maakunnille verotusoikeuden

Vasemmistoliitto lähtee siitä, että maakuntapohjainen malli on "ihan ok".

– Se, mitä vaadimme hallituksen malliin, on verotusoikeus, jotta rahoitus saadaan kuntoon, kertoo Aino-Kaisa Pekonen (vas.).

Maakuntapäättäjät on valittava Pekosen mielestä suorilla vaaleilla.

– On hämäävää, että on omia malleja ja nimiä, mutta meidän mielestä, mitä edellä sanoin, on hyvä tapa edetä, Pekonen jatkaa.

Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto ei lähde kommentoimaan muiden oppositiopuolueiden malleja, sillä nyt on keskityttävä hallituksen esitykseen ja sen muuttamiseen. Vihreät kannattavat leveämpiä hartioita ja maakuntamallia, mutta torjuvat hallituksen mallin, koska se romuttaa ympäristöhallinnon.

– Vihreiden mallissa maakunnilla olisi verotusoikeus, jolloin maakunnilla olisi parempi kannustin hoitaa työllisyyttä ja huolehtia syrjäytymisen ehkäisystä.

RKP ei halua maakuntamallia

Perussuomalaisten Arja Juvonen ei ota vielä kantaa, kumpi sote-malli on parempi, maakunta- vai kuntamalli. Kristillisdemokraattien Sari Tanus kertoo, että sote-uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden pitää toteutua.

– Me emme ole lähteneet hötkyilemään. Odotamme sitä, paljonko hallitus korjaa esitystään ja hyväksyykö perustuslakivaliokunta sen.

Tanus kertoo, että eduskuntaryhmässä on erilaisia käsityksiä sote-mallista ja lopulliset päätökset tehdään vasta sitten, kun esitys tulee eduskuntaan äänestettäväksi.

RKP:n Veronica Rehn-Kivi sanoo, että puolue kannattaa vahvoja peruskuntia, jotka voisivat hoitaa sote-palvelut. Rehn-Kiven mukaan SDP:n malli on lähellä kuntayhtymämallia, eikä ole ainakaan nykylain mukainen.

– Me emme halua maakuntia, ylimääräistä hallintohimmeliä, Rehn-Kivi sanoo.

SDP:n puoluesihteeri ihmettelee muiden suhtautumista

Kristiina Salonen (sd.) kehuu puolueen mallia, sillä siinä sote-palvelut voitaisiin nostaa suuremmille hartioille nykylainsäädännön pohjalta ilman, että rikottaisiin järjestelmän hyviä puolia.

Anneli Kiljunen (sd.) sanoo, että SDP:n malli on huomattavasti yksikertaisempi ja realistisempi toteuttaa kuin hallituksen malli, eikä siinä ole perustuslaillisia riskejä.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm ihmettelee muiden oppositiopuolueiden nuivaa suhtautumista SDP:n malliin ja kysyy, kuinka kiveen hakattuja puolueiden kannat ovat.

– Olen ymmärtänyt taustakeskusteluista, että meidän mallimme ei ole poissuljettu.

Rönnholmin mukaan puolue on esitellyt omaa malliaan, mutta hän ei muista, onko puolue järjestänyt tiedotustilaisuutta, joka olisi keskittynyt pelkästään sote-malliin. Hän ei pidä mallia vaikeana.

– On alueellisia, ylikunnallisia ratkaisuja, joita me kutsumme sote-kunniksi, jolloin ei tarvittaisi uutta lainsäädäntöä.

Maakuntamallissa 18 maakuntaa

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat (18), uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä.

Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Perustuslakivaliokunta näki keväällä hallituksen valinnanvapauslakiesityksessä vakavia ongelmia ja useita korjattavia säännöksiä. Sen jälkeen hallitus päätti lykätä uudistuksen voimaantuloa 2021 alkuun.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi