Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Jätevesiremonteilla voi tulla kiire

Jätevesisääntelyä on rukattu useaan otteeseen. LEHTIKUVA / Pekka Sakki

Haja-asutusalueella moni näyttää yhä lykkäävän tarvittavaa jätevesijärjestelmän remonttia, vaikka siirtymäaika umpeutuu reilun vuoden päästä. Ympäristöministeriöstä arvioidaan, että uudistus on vielä niin sanotusti "vaiheessa".

– Vaikuttaa siltä, että kiire tulee. Välttämättä kaikki ei ole tehty niin kuin pitäisi ensi vuoden lokakuun loppuun mennessä, sanoo neuvotteleva virkamies Ari Kangas ympäristöministeriöstä.

Tarkkoja lukuja tarvittavien jätevesiremonttien määrästä ei ole. Määräaika koskee arviolta vajaata 70 000:ta vakituista, ennen vuotta 2004 rakennettua asuntoa, jotka sijaitsevat alle sata metriä rannasta tai pohjavesialueella. Osa näistä rakennuksista on kuitenkin jo ehditty kunnostaa.

Kankaan mukaan haja-asutusalueiden jätevesineuvonnasta on tuoreimmissa raporteissa arvioitu, että ehkä noin kahdessa kolmesta kiinteistöstä, joissa on käyty ja annettu neuvontaa, tarvitsisi vielä tehdä jotain. Luvussa on tosin mukana myös niin kutsuttuja kuivan maan kiinteistöjä, joita määräaika ei koske.

– Tänä kesänä on ollut jonkinnäköistä aktivointia havaittavissa. Ei voida vielä sanoa, että olisi ollut kyseessä buumi, mutta selvästi on lisääntynyt tiedonhankinta ja halu saada tietoja asiasta, Kangas sanoo.

Omakotiliitosta kerrotaan, että jätevesiremonteista on tullut paljon kysymyksiä muun muassa remonttitarpeesta ja investointien suuruudesta.

– Ei varmaan vielä suurta yleisöryntäystä ole, arvelee toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Omakotiliitosta.

Selkeämmät säännöt

Jätevesisääntelyä on rukattu useaan otteeseen. Nykyasetus hyväksyttiin keväällä 2017. Sen oli tarkoitus kohtuullistaa vaatimuksia, jotka olivat herättäneet runsaasti kritiikkiä. Sekä ympäristöministeriöstä että Omakotiliitosta arvioidaan, että tällä kertaa jätevesilaki ei näytä nostattaneen samankaltaista vastarintaa.

– Negatiivista palautekierrettä ei ole. Nyt on selkeämmät ja ymmärrettävämmät pelisäännöt, Savolainen sanoo.

Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen arvioi, että määräajan lähestyessä kohtuuttomuuskeskustelu saattaa taas viritä. Hän kertoo kuullensa, että vapautusmahdollisuuksista on jo nyt on kyselty kunnista.

Mitä sitten seuraa, jos uudistuksia ei tehdä vaaditusti? Ympäristöministeriön Kangas sanoo, että erityisen herkillä alueilla voi olla erityiskatselmuksia. Itse hän luottaa pitkälti suomalaisten velvollisuudentuntoon.

– Kunnilla ei ole olemassa sellaisia resursseja, että sieltä lähtisi partioita liikkeelle tarkistamaan asioita. Ne tulevat sitten esiin muun toiminnan yhteydessä.

– Lainsäädännön tarkoitus on, että kiinteistönomistajien lähivesistöt tulisivat kuntoon, Kangas muistuttaa.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi