Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Valtaosa vähävaraisten perheiden lapsista kokenut kiusaamista – vaatteet tai vanha kännykkä voivat kirvoittaa haukkuja

Kolmasosa kiusatuista kertoi Pelastakaa Lapset ry:n kyselyssä, ettei koulussa ole millään lailla puututtu kiusaamiseen ja syrjintään. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista, ja hyvätuloisiksi itsensä määritelleistä lapsista kiusaamista on kokenut 40 prosenttia, ilmenee Pelastakaa Lapset ry:n verkkokyselystä.

– Huolestuttavinta on se, että kolmasosa kiusatuista kertoi, ettei koulussa ole millään lailla puututtu kiusaamiseen ja syrjintään, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen.

Pelastakaa Lapset ry:n tuore Lapsen ääni 2018 -verkkokysely julkaistaan kokonaan ensi viikolla. Kyselyyn vastasi yli 1 700 13–17-vuotiasta nuorta touko-kesäkuussa.

Kauppisen mukaan kysely nostaa selvästi esille sen, että köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy.

Lapset tunnistavat köyhyyden ulkoisista tunnusmerkeistä

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) johtavan asiantuntijan Esa Iivosen mukaan lapset tunnistavat köyhyyden erilaisten ulkoisten tunnusmerkkien, kuten vaatteiden, lelujen, pelien, kännyköiden tai urheiluvälineiden perusteella.

– Erityisesti tavaroiden laatuun, merkkiin, ikään ja malliin kiinnitetään huomiota lasten vertaissuhteissa, Iivonen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo, että köyhien perheiden lapset alkavat usein muuttaa omaa käytöstään ja oppivat esimerkiksi välttelemään tilanteita, joissa rahaa tarvitaan.

Muut lapset haukkuvat vaatteita tai ihmettelevät vanhaa kännykkää

MLL:n Iivosen mukaan pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet näkyvät lasten elämässä muun muassa heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempinä koulutuspolkuina.

– Toimeentulovaikeuksista kärsivien perheiden lapset kokevat muita lapsia useammin myös pelkoa, ahdistusta ja syyllisyyttä, Iivonen kertoo.

Helsingin Laajasalon peruskoulun ja Lemmilän koulun kuraattorin Marjukka Nurron kokemuksen perusteella lasten tapa kertoa köyhyyteen liittyvästä kiusaamisesta on usein konkreettinen.

– Muut lapset ovat haukkuneet vaatteita, ihmetelleet vanhaa kännykkää tai sitä, ettei perhe ole ollut kesällä matkoilla.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi