Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Yli puolet ryhmänjohtajista muuttaisi hoitajamitoitusta vanhuspalveluissa – "Mitoitus tulisi kirjata sitovasti lakiin"

Kukaan eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajista ei enää pienentäisi hoitajamitoitusta.

Yli puolet eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajista muuttaisi vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta. Nykyinen suositus on, että tehostetun palveluasumisen yksikössä on vähintään 0,5 työntekijää yhtä asiakasta kohden.

Yli puolet eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajista muuttaisi vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta. Nykyinen suositus on, että tehostetun palveluasumisen yksikössä on vähintään 0,5 työntekijää yhtä asiakasta kohden.

Uutissuomalainen kysyi ryhmänjohtajien kantaa hoitajamitoitukseen torstaina ja perjantaina sähköpostitse. Kysely lähetettiin ryhmille, joissa on enemmän kuin yksi kansanedustaja.

Oppositiopuolueiden ryhmänjohtajat RKP:tä lukuun ottamatta haluaisivat lisäksi kirjauksen henkilöstömitoituksesta lakiin. Nykyinen mitoitus perustuu sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatimaan suositukseen.

– Tällä hetkellä hoitajamitoitus toteutuu vaihtelevasti, joillakin alueilla paremmin, joillakin huonommin. Hoitajamitoitus tulisi kirjata sitovasti lakiin, jotta sen toteutuminen kaikkialla voidaan varmistaa, Krista Mikkonen (vihr.) perustelee.

– Suositustasoinen mitoitus on riittävä, mutta sen valvontaa on tehostettava, hallituspuolue sinisten Simon Elo toteaa.

Kristilliset nostaisivat mitoituksen 0,7:ään

Henkilöstömitoituksen nostamista kannattavat perussuomalaisten Leena Meri, RKP:n Thomas Blomqvist ja kristillisdemokraattien Peter Östman. Myös vihreiden Krista Mikkonen toteaa, että paineita on pikemminkin nostaa kuin laskea nykyistä mitoitusta.

Östman asettaisi tavoitteeksi 0,7 hoitajamitoituksen. Vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekosen mielestä 0,7 olisi nykytasoa parempi tavoite, mutta ensisijaisesti hänen mielestään pitäisi saada nykyinen minimitaso toteutumaan koko maassa.

Pekonen laskisi mitoitukseen mukaan vain hoitotyötä tekevän henkilöstön. Nyt mitoitukseen lasketaan myös muita asiakastyöhön osallistuvia työntekijöitä kuin hoitotyön ammattilaisia.

Lue myös: Lukijalta: Ei aina aikaa edes vessatauolle – kotihoidon arki on yhtä kiirettä ja kaaosta
 

Leena Meri nostaisi mitoituksen asteittain 0,6:een tehostetussa palveluasumisessa.

– Nosto tapahtuisi vähitellen aloittaen niistä paikoista, joissa mitoitus on tällä hetkellä alle 0,5, ja käynnistämällä mahdollisimman pikaisesti lakimuutoshanke, jossa hoitajamitoitukseksi nostetaan 0,6:n, Meri linjaa.

SDP:n Antti Lindtman toteaa, ettei mitoituksia pidä laskea.

– Mitoitus on nykyisellään asetettu erittäin alhaiselle tasolle, Lindtman toteaa.

Vain kokoomus valmis joustamaan alaspäin

Hallituspuolueistakaan ei löydy kannatusta hoitajamitoituksen pienentämiselle, vaikka vuonna 2016 ehdotus mitoituksen alentamisesta oli mukana hallituksen budjettiesityksessä.

Sinisten Elon mukaan puolue arvioi kantaansa henkilöstömitoituksesta eduskuntavaaliohjelmassaan. Keskustan Antti Kaikkonen ei näe tällä hetkellä tarvetta arvioida nykyistä suositusta uudelleen.

– Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen on paljon laajempi asia kuin vain kysymys henkilöstömitoituksesta. Hoidon laatu voi olla hyvin eri tasoista eri hoitoyksiköissä siitä huolimatta, että niissä olisi täsmälleen sama henkilöstömitoitus, Kaikkonen huomauttaa.

Kokoomuksen Kalle Jokinen on ainoa, jonka mielestä henkilöstömitoitus voisi joustaa myös 0,5:stä alaspäin.

– Suositus mitoituksesta on hyvä olla olemassa. En kuitenkaan näe estettä siinä, että mitoitus joustaisi. Jos jokin yksikkö pystyy tuottamaan laadukasta ja hyvää palvelua pienemmällä mitoituksella, sen on oltava mahdollista, Jokinen perustelee.

Yhden numeron takana on monta todellisuutta

Henkilöstömitoituksen seuraaminen ei kerro riittävästi vanhustenhoidon tasosta, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Sari Kehusmaa.

Hänen mielestään tulisi seurata nykyistä tarkemmin esimerkiksi sitä, keitä vanhustenhoidossa työskentelee. Tehostetussa palveluasumisessa 0,5:n henkilöstömitoitukseen lasketaan hoitajien lisäksi muun muassa fysioterapeutit ja hoiva-avustajat.

– Tarvitaan laajempaa seurantaa siitä, millaista henkilöstöä yksiköissä on töissä. Se vaikuttaa toiminnan sisältöön, mikä on myös osa hoidon laatua, Kehusmaa korostaa.

Nykyiset seurannat eivät huomioi, keitä yksiköissä on hoidettavana. Hoidettavien kunto vaikuttaa olennaisesti siihen, millaista hoitoa he tarvitsevat ja mikä on riittävä työntekijöiden määrä.

THL selvitti viimeksi vuonna 2016 hoitajamitoituksen toteutumista pitkäaikaisessa ympärivuorokautisessa hoidossa. Noin viisi prosenttia hoitoyksiköistä jäi 0,5:n mitoituksen alle, ja yli 0,7:n tasoon ylsi noin 15 prosenttia yksiköistä.

Ikääntyneiden palvelujen kehittäminen on paljon laajempi asia kuin vain kysymys henkilöstömitoituksesta. Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.)

Koko totuus hoidon laadusta on moninaisempi, sillä joillekin yksiköille 0,5 työntekijää hoidettavaa kohti voi olla liian vähän, toiset saattaisivat pärjätä vähemmälläkin.

– Pelkkä henkilöstömitoituksen seuranta ei kerro hirvittävän hyvin hoidon laadusta, Kehusmaa toteaa.

Hänen mielestään asiakkaita ja heidän omaisiaan täytyisi kuulla, kun selvitetään hoidon laatua.

– Ylipäätään toivoisi, että elämänlaatua otettaisiin laajemmin huomioon, kun puhutaan vanhuspalvelujen laadusta.

THL on kerännyt kevään ja kesän aikana tietoa tuoreeseen vanhuspalvelujen seurantaraporttiinsa. Sen tulokset valmistuvat syksyllä.

– Henkilöstörakenteesta saadaan jo tämän vuoden kyselyssä aiempaa laajempaa tietoa, Kehusmaa lupaa.

Odotetut säästöt vaikuttavat valtionosuuksiin

Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus on pysynyt tällä hallituskaudella ennallaan. Asiasta väännettiin viimeksi vuonna 2016, kun hallituksen budjettiesityksessä väläytettiin hoitajamitoituksen laskemista 0,4:ään.

Mitoituksen muuttaminen kaatui vastustukseen, mutta säästötavoite jäi elämään. Alun perin hallitus tavoitteli 70 miljoonan euron säästöjä vuoden 2019 loppuun mennessä, mutta tavoite asettui 33,5 miljoonaan.

Ensimmäisen kerran säästöjen pitäisi toteutua tänä vuonna. Vaikka henkilöstömitoitusta ei muutettu, sen määritelmää väljennettiin. Nykyisin mitoitukseen lasketaan mukaan myös muita kuin hoitoalan ammattilaisia, kuten viriketoiminnan ohjaajat.

Muun muassa tämän väljennyksen odotetaan valtiovarainministeriön budjettineuvoksen Jenni Kellokummun mukaan tuovan tänä vuonna kunnille 16,5 miljoonan euron säästöt.

Ensi vuoden säästöksi sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet 17 miljoonaa euroa. Vastaavasti kuntien saamaan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin tänä vuonna 4,2:n ja ensi vuonna 4,3 miljoonan euron leikkaus. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Mia Malmilan mukaan ensi vuonna nähdään, onko säästöjä tullut.

– Uusi suositus tuli voimaan kesken vuotta 2017, joten sen vuoden luvuissa vaikutus ei vielä näy, Malmila selventää.

Anna Sievälä
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi