Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Jokamies saa edelleen marjastaa, mutta: "Kyllä pihapiirejä kunnioitettiin 20 vuotta sitten enemmän"

Omistusoikeus ja kotirauha ovat ainoat rajaajat.

Marjojen perässä mennään nykyisin varsin lähelle toisten pihoja. Näin ei ollut vielä takavuosikymmeninä. Kuva: Niko Jouhkimainen

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa jokamiehenoikeudella saa hyvin vapaasti marjastaa ja sienestää toisen omistamilla mailla.

Suomen Omakotiliiton lainopillisten asioiden asiantuntija, laamanni ja asianajaja Harri Kontturi kertoo, että jokamiehenoikeuksien syntyhetkeä on mahdoton ajoittaa mihinkään tiettyyn vuoteen. Yhtäläisyyksiä kolmen maan välillä on.

– Ne ovat harvaan asuttuja, laajoja maita. Menneinä vuosisatoina erämaa-alueet olivat asumattomia, ja oli yhteisölle hyväksi päästä hyödyntämään luonnonantimia. 1700-luvulla tehty metsien isojakokaan ei vaikuttanut jokamiehenoikeuksiin, Kontturi muistuttaa.

Suomessa on aina yksi ollut ylitse muiden: lakka.

– Nimismiesaikoinani Lapissa jouduin selvittelemään kiistoja. Kyse oli jokapäiväisestä leivästä. Jonkin perheen tarkoituksena oli hankkia vaikka perämoottori hilloista saatavilla rahoilla. Kun hillasuolle tuli muita poimijoita, tilanne kärjistyi helposti.

Käytännöt ja nyrkkisäännöt

Jokamiehenoikeuksia rajoittavat vain omistusoikeus ja kotirauha. Erämaiden käytäntöjen mukaan kaikkia rauhoittamattomia luonnontuotteita saa kerätä.

– Jos erimerkiksi kukka ei ole lailla rauhoitettu, sitä saa kerätä. Sama koskee marjoja ja sieniä.

Nyrkkisääntö on, että puusta irronneen oksan, kävyn tai tammenterhon saa ottaa; täysin keloutunutta mutta puunrungossa vielä kiinni olevaa oksaa ei saa taittaa irti ja mukaan.

Kasvavaa puuainesta suojaa omistusoikeus tiukasti.

– Saunavastan teko kaatuneenkaan koivun oksista ei ole luvallista. Koivunlehtiteestä tykkäävän kannattaa riipiä teelehdet vain omassa omistuksessa olevasta koivusta, Harri Kontturi linjaa.

Maanomistajan lupa tarvitaan, jos tahdotaan kerätä kuusenkerkkiä, tuohta, pihkaa ja mahlaa.

Laki suojelee myös maa-aineksia.

– Sammaleen, jäkälän tai piharakentamiseen käytetyn kuntan eli siirtovarvikon irrottelu vaatii aina maanomistajan luvan, Kontturi jatkaa.

Saunavastaoksia tai kunttaa tarvitsevia Kontturi kehottaa ottamaan yhteyttä metsäpuolen yrityksiin. Hakkuiden yhteydessä niitä voi saada luvallisesti ja vain kiittämällä.

Kaivoslaista tulee kuvioon ainoa poikkeus. Sekin juontuu entisaikojen perusajatuksesta: kaikki varat yhteisön käyttöön.

– Vähäisessä määrin ja ympäristöä turmelematta saa malmivasaralla irrottaa toisen mailla olevasta kalliosta näytelohkareita.

Kukaan ei voi aidata suppilovahveropaikkaa tai hillasuota itselleen. Kuva: Antti Saraja

Terve järki ja kohtuullisuus

Mikä sitten lain silmissä ”koti”?

– Jokamiehenoikeudet eivät koske piha-aluetta, viljeltyjä maita eivätkä muuhun erityiseen käyttöön otettuja alueita. Saunavastan teko teollisuushallin pihan koivuista ei ole kovin hyvä idea. Sillä, missä piha, viljelys tai teollisuustontti sijaitsee, ei ole merkitystä, Harri Kontturi selventää.

Kun tarkkoja metrimääriä milloin millekin kyseessä olevalle alueelle ei voi säätää, on sovellettava tervettä järkeä ja kohtuullisuutta.

Kieltotaulujen pystytys ei auta.

– Kukaan ei voi aidata suppilovahveropaikkaa tai hillasuota itselleen. Luonnonsuojelulain mukaan ely-keskus tai muu vastaava instanssi voi hakea maa-alueelle rauhoituksen, mutta luonnonsuojelualueillakin jokamiehenoikeudet ovat voimassa, Kontturi muistuttaa.

Miten sitten jokamiehenoikeudet jaksavat vuonna 2018?

2000-luvulla marjanpoiminnasta on tullut elinkeinotoimintaa, ja Suomeen tullaan maailman ääristä marjoja keräämään.

– Kyllä pihapiirejä kunnioitettiin vielä 20 vuotta sitten enemmän. Kynnys tulla liian lähelle pihapiiriä marjojen tai sienten kiilto silmissä on madaltunut, Harri Kontturi summaa.

Kotirauha ja sanan voima

Jos marjastajat tulevat omaan pihapiiriin, suosittelee Harri Kontturi maanomistajaa luottamaan sanan voimaan.

– Marjastaminen kielletään ja marjastajia kehotetaan suusanallisesti poistumaan. Tarvittaessa kielto ja poistumiskehotus toistetaan.

Jos kielto ei tehoa, otetaan yhteyttä hälytyskeskukseen. Kotirauha on laaja käsite.

– Se ei tarkoita vain asunnon kynnyksen yli tuloa ilman lupaa vaan pihapiiriä rakennuksineen ja esimerkiksi auton sisätiloja.

Kiellon dokumentoimiseksi voidaan tapahtuma nauhoittaa – kunhan varoo salakatseluun syyllistymistä.

– Omalla pihalla saa arkielämässäkin kuvata, kunhan kuvattavilta saadaan lupa. Kun sitten mennään kieltämään tontille tunkeutuneita marjanpoimijoita, kannattaa tunkeutujille kertoa että ”Nyt teitä kuvataan”.

Kaikenlaiset fyysiset voimakeinot kannattaa maanomistajan unohtaa.

Omaa pihaa saa tarkkailla valvontakameralla. Kamera ei kuitenkaan saa vahingossakaan tirkistellä naapurin tontille; ei silloinkaan, kun naapurissa ei ole ketään kotona.

– Nauhoittavasta videovalvonnasta on hyvä varmuuden vuoksi tiedottaa varoituskyltillä, Kontturi neuvoo.

Kameralla varustettuihin drooneihin pätee sama kuin kameroihin: naapureiden aluetta ei saa kuvata.

Jokamiehenoikeus

Nämä ovat kiellettyjä

Haitata maanomistajan maankäyttöä

Kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla

Kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita

Ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta

Ottaa sammalta tai jäkälää

Tehdä avotulta toisen maalle

Häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla

Roskata ympäristöä

Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa

Häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia

Häiritä eläimiä

Kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia

Päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle

Pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella

Pitää koiraa kytkemättömänä 1.3.–19.8. välisenä aikana (joitain poikkeuksia lukuun ottamatta)

Metsähallitus
Timo Riistaniemi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi