Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Käytettyjen levyjen kaupassa hyvää musiikkia saattaa saada halvalla ja huono voi olla kallista

Vanha äänilevy on katoava luonnonvara. Silti levymessuja järjestetään Suomessa enemmän kuin koskaan. Lahden Ahtialan Seurantalolla on messut sunnuntaina.

Marko Tuominen (oik.) ottaa välillä ohjelmaan uusiakin paikkoja, joissa hän järjestää levymessuja. Kuva: Osmo Kuisma

Lahden Ahtialan Seurantalolla messutaan taas sunnuntaina. Äänilevyjä tapahtumassa myyvät järjestäjä Marko Tuomisen lisäksi alan erikoisliikkeet sekä kokoelmiaan siivoavat keräilijät.

– Myyjiä on kymmenkunta ja myyntipöytiä kymmeniä. Tavaramäärä on aika hulppea. Sali tulee olemaan reilusti puolillaan levyjä, Tuominen sanoo.

Kaupan on LP- ja CD-levyjä sekä konserttitallenteita ja elokuvia.

– Musiikkilevyistä hieman yli puolet on vinyylejä.

Tuominen kertoo, että CD-levyilläkin alkaa olla jo keräilyarvoa.

Ehkä Juice Leskisen ja Mikko Alatalon Välikausitakki on niin huono levy, että suurin osa painoksesta on ehditty viedä kaatopaikalle. Marko Tuominen, levymessujärjestäjä

– Laajennetut digipak-versiot, joita on otettu pienempi painos, ovat sitä keräilytavaraa. Tavallisia muovikantisia ei yleisesti niin arvosteta, mutta porilaisen Jungle Recordsin kauppias, legendaarinen Marko "Hakki" Hakala on sanonut, että hän ostaa kaikki hyväkuntoiset CD:eet mitä käsiinsä saa, että on tulevaisuudessa mitä myydä.

Käytettyjen lisäksi messuilla on myynnissä iskemättömiä levyjä ja uutuuksia.

Levyjä julkaistaan taas vinyylimuodossa

Tuominen on järjestänyt levymessuja kohta kolmekymmentä vuotta. Hän sanoo, että messujen asiakkaat voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään.

– Toiset etsivät listan kanssa puuttuvia levyjä. Toiset katsovat, mitä löytyy ja ostavat impulsiivisesti.

Tyypillinen asiakas on keski-ikäinen mies.

– Ensimmäisillä messuilla pyöri samoja kavereita, jotka käyvät messuilla edelleen. Tämä on ollut keski-ikäisten tai vanhempien miesten harrastus, mutta ihan viime aikoina tapahtumissa on alkanut näkyä nuoria poikia ja tyttöjäkin.

Levykaupoissa ilmiö näkyy vielä selvemmin.

– Osa nuoremmasta väestä haluaa nauttia musiikkinsa vinyyliltä. Nyt se onnistuu, kun levyjä julkaistaan taas vinyylimuodossa.

Levymessuja kiertävät asiakkaat ovat hintatietoisia. Härskisti yläkanttiin hinnoitellut kiekot eivät tee kauppaansa. Kuva: Marika Silver

Tuominen uskoo polyvinyylikloridista valmistetun lätyn tulevaisuuteen.

– Kun levyjä on 70 vuotta prässätty ja prässätään yhä, en usko, että ne ihan yht'äkkiä katoavat.

Vanhat äänilevyt kuitenkin ovat katoava luonnonvara. Tuominen vinkkaa, että kun näkee myynnissä järkihintaan levyn, jonka haluaa, se kannattaa poistaa markkinoilta omaan kokoelmaan, jos vain talous antaa myöten.

– Voi olla viimeinen hetki saada se kohtuuhintaan. Näitä tapauksia kuulee, että vielä viime vuonna sitä ja tätä levyä näkyi, mutta ei näy enää.

Artistin kuolema saattaa nostaa hintoja

Levyistä maksetut hinnat löytyvät nykyään suhteellisen näppärästi verkosta. Sitä myötä asiakkaiden hintatietoisuus on lisääntynyt. Härskisti yläkanttiin hinnoitellut kiekot eivät tee kauppaansa.

Irwin Goodmanin levyistä pyydettiin vuosituhannen alussa ihan tolkuttoman suolaisia hintoja. Tavallinen Irwin-albumi saattoi maksaa kolmekymmentä euroa. Nyt niitä saa kympillä, ehkä viitosellakin.

Tuominen uskoo, että kiinnostusta kansantaiteilijan tuotantoon lisäsi vuonna 2001 julkaistu Rentun ruusu -elokuva.

Myös artistin kuolema saattaa lisätä kysyntää ja nostaa hintoja.

– Näin kävi hetkellisesti esimerkiksi David Bowien ja Leonard Cohenin kohdalla.

Käytettyjen levyjen kaupassa hyvää musiikkia saattaa saada halvalla ja huono voi olla kallista.

– Hyvä esimerkki on Juice Leskisen tuotanto. Juicen vinyylikokoelmat ja monet suosituimmat albumit maksavat muutaman euron, jos ne oikein hinnoitellaan, mutta Välikausitakin, joka lienee Juicen ja Mikon (Alatalo) levyistä huonoin, keskihinta on viime vuosina ollut 230 euroa.

Albumin kalliimpi hinta selittyy tarjonnan vähyydellä.

– En tiedä, miten paljon levyä on painettu, mutta liikkeellä sitä on hyvin vähän. Ehkä se on niin huono levy, että suurin osa painoksesta on ehditty viedä kaatopaikalle.

Messujen järjestäminen on taloudellisesti kannattavaa

Levymessuja järjestetään Suomessa enemmän kuin koskaan.

– 20 vuotta sitten saattoi olla kahdetkymmenet messut vuodessa. Tässä syksyllä on kuukausia, että messuja on toistakymmentä. Tahti on kiristynyt reippaasti.

Tuominen sanoo kuulleensa muutamilta asiakkailta, että messuja on jo liian paljon.

– Minun on vaikeaa ymmärtää sitä. Mitä pahaa siinä on, että erikoisliikkeet ja keräilijät tulevat asiakkaan luokse entistä useammin? Ei levymessuilla ole pakko käydä.

Messuja järjestetään, koska se on taloudellisesti kannattavaa. Uusiakin paikkoja Tuominen ottaa ohjelmaan silloin tällöin.

– Ennen tätä vuotta levymessuja ei ole ollut Artjärvellä, Kauttualla tai Karvialla. Vielä Suomeen levymessuja mahtuu. Lontoossa levymessuja on per lauantai kolmisenkymmentä.

Lue myös: Lp-levy täyttää 70 vuotta – tiedätkö, kenen musiikkia oli ensimmäisellä pop-lp:llä tai miksi levyt olivat värillisiä? Tutkija Matti Turunen vastaa
 

Ahtialan Seurantalolla messuttiin ensimmäisen kerran tammikuussa. Syysmessu on tavallaan kokeilu.

– Asiakkaat sitä pyysivät. Talvella järkätään, mutta halusivat, että järkätään tässä välissäkin. Kerran vuodessa lienee kuitenkin sopiva tahti noin pitemmällä aikavälillä.

Messujen kävijämäärien kehitykseen on Tuomisen mukaan vaikeaa ottaa kantaa, koska yksittäisten tapahtuman kävijämääristä ei pidetä tarkkaa lukua.

– Tietyillä paikkakunnilla vielä 2000-luvun alkupuolella, keskisuurissa tai isoissa tapahtumissa, oli useita satoja kävijöitä. Sellaisiin määriin ei enää päästä, mutta tapahtumien runsaus selittää sitä ainakin osittain.

Toinen levy naftaliiniin ja toinen kuunteluun

Riihimäellä asuva Marko Tuominen vierailee Lahdessa taajaan.

– Siihen on monia syitä. Käyn levykaupoissa ja usein kirppareilla. Leffoja olen ostanut Lahdesta paljon. Lahdessa on myös tilitoimisto, jonka palveluja käytän.

Viikolla Tuominen osti Lahden Levykauppa Äx:stä Amorphisin Queen of Timen erikoispainoksen.

– Itse asiassa ostin niitä kaksi: toisen naftaliiniin ja toisen kuunteluun.

Levymessut Ahtialan Seurantalolla, Ahtialantie 137, sunnuntaina kello 10–14. Ei pääsymaksua.

Viikonloppu

Elävän musiikin menovinkit Lahteen

17.8. Annamaria featuring Lumos-kvartetti: Shaken, Not Stirred Ravintola Virastossa

17.8. Mr Breathless Pikku Hanhessa

17.8. Sarvas, Holy Life ja Soul Gutter Torvessa

18.8. Kesannon juuret: Pekka Airos & Janimies, Avaruusmehukomppania feat. Taka, Eetu Floor, Tinkerbella & Whistlin Wolves Sopenkorven Kesannolla

18.8. Green Grass Music Pt. 6: Papa Chilly & Jonesy, Kake Random ja Kryptine Pikku-Veskun puistossa

18.8. Green Grass Music Pt. 6 Afterparty: Rinneradio, Korpivibes ja Kryptine Torvessa

18.8. Profane Omen Grill Party 10 Years Anniversary Bash: Forte Ruin, Where’s My Bible, Mörbid Vomit ja Profane Omen Möysän Musaklubilla

18.8. Mr Breathless Pikku Hanhessa

19.8. Jamit Pikku Hanhessa

Janne Urpunen
janne.urpunen@ess.fi
Kuunteletko vielä vinyyli- tai CD-levyjä?
Kuunteletko vielä vinyyli- tai CD-levyjä?
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X