Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Kukaan ei nosta kättä pystyyn, vaan osoittaa aina sormella toiseen paikkaan" – poliisin virkarikosjutun syyttäjän mukaan poliisipomot väistelivät kuulusteluissa vastuutaan

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio saapui valmisteluistuntoon käräjäoikeuteen. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Poliisin virkarikosjutusta tulee jutun syyttäjän Harri Tiesmaan mukaan pitkä ja kivinen, koska syytteessä olevat poliisit ovat olleet vaitonaisia kuulusteluissa.

– Kun pitäisi kertoa, kuka näistä asioista tiesi, ovat epäillyt olleet aika hiljaisia kuulusteluissa. He puhuvat paljon passiivissa ja syyttelevät toisiansa. Kukaan ei nosta kättä pystyyn, vaan osoittaa sormella aina toiseen paikkaan.

Syytettyjen mukaan poliisin vinkkimiesten käyttöä koskevat ohjeet ja määräykset olivat 2010-luvun taitteessa epätäsmällisiä, tulkinnanvaraisia ja jatkuvan muutoksen alla.

Kaikki jutun seitsemän syytettyä kiistävät syytteet. Poliisijohdon virkarikosjutussa on tiivistettynä kyse siitä, että Jari Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi on syyttäjän mukaan toiminut laittomasti jättäessään rekisteröimättä alamaailman vinkkimiehiään, eli poliisin tietolähteitä vuosina 2008–2013. Syytetyn penkillä ovat Aarnion lisäksi kaksi hänen yksikkönsä tietolähdetoiminnasta vastannutta ja koko komentoketju Aarniosta ylöspäin.

Syyttäjän logiikan mukaan apulaispoliisipäällikkönä epäiltyjen rikosten tekoaikana toimineen toimineen Lasse Aapion olisi pitänyt valvoa Aarnion toimintaa. Kun tämä valvonta syyttäjän mukaan petti, olisi poliisipäällikkönä toimineen poliisikomentaja Jukka Riikosen taas pitänyt valvoa Aapion toimintaa. Viime kädessä syyttäjä pitää valvontavastuullisena ketjun ylintä lenkkiä, poliisiylijohtajana toiminutta Mikko Paateroa.

Säännöt olivat syyttäjän mukaan selvät

Osa syytetyistä on perustellut lähteiden kirjaamatta jättämistä muun muassa sillä, että lähteiltä ei saatu suostumusta kirjata heidät poliisin rekisteriin. Syyttäjän mukaan näin olisi kuitenkin pitänyt tehdä. Tiesmaan mukaan säännöt olivat selvät ainakin niin sanottujen vakiintuneiden vinkkimiesten osalta.

– Meidän käsityksemme mukaan siellä on ollut tällaisia pitkäaikaisia vakiintuneita tietolähteitä ja niiden kohdalla nämä tulkintaongelmat ovat kyllä hyvin vähäisiä. Laissa lukee, että voidaan rekisteröidä, asetuksessa lukee, että pitää rekisteröidä ja määräyksessä lukee, että pitää rekisteröidä.

Syyttäjä aikoo marssittaa saliin yhteensä 43 todistajaa ja puolustuksella on noin parikymmentä todistajaa.

– Todistajia on laidasta laitaan, kentän virkamiehistä korkeimpaan johtoon.

Tietolähteiden rekisteröinnin tarkoitus on taata oikeusturva

Tietolähteet tulee rekisteröidä muun muassa siksi, että poliisin toimintaa tietolähteiden kanssa pystytään valvomaan. Rekisteröimisessä on kyse sekä rikoksesta epäillyn että viranomaisen itsensä oikeusturvasta.

Valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi riskejä, että poliisi voisi teettää tietolähteellä viranomaistoimintaan kuuluvia tehtäviä tai antaa rikoksia anteeksi. Toisaalta esimerkiksi rikoksesta epäilty voisi väittää, että poliisi on ohjannut hänet rikolliseen toimintaan käyttämänsä tietolähteen myötävaikutuksella. Dokumentaation tarkoitus on, että pystytään jälkikäteen tarkistamaan, mitä toimenpiteitä tietolähteen kanssa on tehty.

Syyttäjät ovat aikaisemmissa Aarnio-oikeudenkäynneissä olleet sitä mieltä, että tietolähdetoimintaa on voinut myös käyttää sumuverhona rikolliseen toimintaan.

Jari Aarnio on viitannut aikaisemmissa oikeudenkäynneissään muun muassa siihen, että tapaamisissa ja yhteydenpidossa rikollisiin olisi ollut kyse Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta.

Aarnio on aikaisemmin tuomittu käräjillä kymmenen vuoden vankeuteen muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista. Asia on yhä hovioikeuden ratkaistavana. Lisäksi Aarniolla on lainvoimainen kolmen vuoden tuomio poliisin seurantalaitehankintoja koskevassa Trevoc-haarassa.

---

Korjattu 15.8. klo 10.29: Helsingin huumepoliisi jätti säännölliset vinkkimiehet rekisteröimättä syyttäjän mukaan vuosina 2008–2013, ei 2009–2013, kuten jutussa virheellisesti sanottiin.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X