Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sairaalat taistelevat leikkauksista

Keskittämisasetuksen siirtymäaika päättyi jo heinäkuun alussa, mutta sopu on kaukana varsinkin Kys-alueella, myös Oysissa neuvottelut ovat vielä kesken.

Ortopedi Maija Pesola asensi leikkaustiimin avustamana potilaalle tekonivelen polveen Keski-Suomen Keskussairaalassa huhtikuussa. Sairaalat kiistelevät syöpä- ja tekonivelleikkausten keskittämisestä. Kuva: Matti Salmi

Vaativien leikkausten keskittäminen ei ota onnistuakseen kaikissa Suomen sairaanhoitopiireissä. Erityisesti Kuopion (Kys) ja Oulun (Oys) yliopistosairaaloiden alueella sopimukset keskitettävistä leikkauksista ovat yhä auki, vaikka asetuksen vaatima siirtymäaika päättyi heinäkuun alussa.

– Suurimmat ongelmat ovat Kys- ja Oys-alueilla, sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen vahvistaa.

Keskittämisasetuksen yhtenä tarkoituksena on keskittää vaativia leikkauksia viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan. Leikkausten keskittämisen uskotaan parantavan potilasturvallisuutta ja tuovan säästöjä.

Entä jos puukko tulee rintaan?

Kys-alueella kiistaa käydään sairaanhoitopiirien välillä erityisesti tietyistä vaativista syöpäleikkauksista sekä joistakin tekonivelleikkauksista.

– Kovasti toivon, että saataisiin neuvottelutulos aikaan. Viime kädessä ministeriö kuitenkin ratkaisee asian, Kysin sairaalanjohtaja Heikki Miettinen sanoo.

Keski-Suomen keskussairaalan johtajaylilääkäri Vesa Katajan mukaan leikkauksia ei ole järkevä siirtää yliopistosairaalaan, jos leikkausvolyymi on keskussairaalassa suurempi ja osaaminen on korkeatasoista. Lisäksi pelkona on, että päivystysvalmiuden ylläpitäminen käy keskussairaaloissa vaikeaksi, kun vaativia leikkauksia tekevät kirurgit siirtyvät yliopistosairaaloihin.

– Jos meille tulee päivystysaikaan vaikkapa potilas, joka on saanut puukon rintaansa, on huono alkaa hätäisesti päivystyksessä opettelemaan sitä leikkausta, Kataja sanoo.

– Pelko huippuosaajien lähdöstä ja päivystyksen vaarantumisesta ei ole perätön. Mutta sama pelko on täällä meilläkin, Kysin Miettinen toteaa.

Siinä missä idässä väännetään kättä, pohjoisessa ollaan yhteistuumin muodostamassa osuuskuntaa. Osuuskunnan avulla myös muut päivystävät sairaalat voivat Oysin ohella säilyttää osan työnjakoasetuksen mukaisista leikkauksista.

– Haluamme kunnioittaa lakia ja asetusta, mutta haluamme myös säilyttää toimintaympäristön, jossa ihmisten perusturva on taattu, ja päivystyspalveluihin on järkevät etäisyydet, Oysin sairaanhoitopiirin johtaja Ilkka Luoma sanoo.

Pohjois-Suomessa leikkauksia onkin tarkoitus jakaa eri sairaaloihin osuuskuntamallin avulla.

– Tämä on osin tasa-arvokysymys, jos päivystystoiminnan ylläpitäminen vaikeutuu, ja ihmisten pitää matkustaa 200 kilometriä suuntaansa, Kainuun soten hallintoylilääkäri Esa Ahonen huomauttaa.

Lue myös: Maallikkoelvyttäjät pelastavat ihmisiä Ruotsissa älypuhelinsovelluksen hälyttäminä – Suomessa vastaava kolahtaisi monimutkaisiin lakiongelmiin
 

Aluehallintovirasto voi puuttua

Kumpulaisen mukaan joillakin muilla erityisvastuualueilla on joitakin volyymiltaan pieniä toimenpiteitä, joista vielä neuvotellaan.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Petri Bono kertoo, että Hus-alueella toimitaan jo keskittämisasetuksen mukaisesti.

– Yksi pieni poikkeus on aorttaläppäasennusten keskittäminen, joka on nyt järjestämissopimuksella saatu sovittua Päijät-Hämeen kanssa, Bono sanoo.

Toistaiseksi valtiovalta on tyytynyt katsomaan riitelevien sairaanhoitopiirien tilannetta taustalta.

– Meillä on asetuksen koordinaatioryhmä, jossa arvioimme tilannetta. Olemme tähän asti käyneet pehmeämpää ohjauskeskustelua ja laittaneet viestiä, että määräajat ovat loppumassa, Kumpulainen sanoo.

Seuraava koordinaatioryhmän kokous on syyskuussa, jolloin kiista on jälleen listalla.

– Jos tämä ei onnistu ohjauksella ja neuvonnalla, aluehallintovirasto voi puuttua siihen, Kumpulainen sanoo.

Näitä leikkauksia keskitetään

Viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai erityisistä syistä muuhun vastaavan tasoiseen sairaalaan kootaan vaativat leikkaukset, joita tehdään valtakunnallisesti vähemmän kuin 200 kappaletta vuodessa. Lisäksi keskitetään muun muassa seuraavia leikkauksia:

Neuro-, maksa-, avosydänkirurgia sekä tulehduksellisten suolistosairauksien leikkaukset.

Haima- ja mahasyövät, pahat gynekologiset syövät, ruokatorvi-, keuhkosyöpäleikkaukset sekä robottiavusteiset radikaalit prostatektomiat.

Tekonivelkirurgia keskitetään yksikköihin, joissa leikkauksia tehdään vähintään tietty määrä.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X