Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lähihoitaja X: Vanhukset likaisissa vaipoissaan ovat laiskojen hoitajien armoilla

Julkisesti puhutaan aina resurssipulasta, mutta paljon on kiinni myös kotihoitotiimin tahdosta, kertoo Lähihoitaja X.

Olen työskennellyt kunnallisessa kotihoidossa vuosia. Julkisesti me alalla olevat puhumme aina, miten kotihoidon ongelmat johtuvat resurssien puutteesta. Totuus on usein toinen. Resurssipulaakin on, mutta paljon on kiinni kotihoitotiimin tahdosta. Haluaako tiimi hoitaa vanhukset kunnolla? Vai onko porukan henki sellainen, että töitä ei edes yritetä tehdä hyvin vaan vain juostaan asiakkaat läpi?

Olen toiminut monessa tiimissä ja monesti nähnyt, kuinka vanhus joutuu odottamaan esimerkiksi vaippojen vaihtoa järkyttävän pitkään. Taitamattoman työnjaon ja esimiesten heikon moraalin vuoksi asiakkaiden yövaipat saatetaan vaihtaa kello 11–12. Vasta silloin mitataan myös verensokerit, pistetään insuliinit ja annetaan lääkkeet.

Vielä 1990-luvulla kukaan ei olisi hyväksynyt tällaista, hoitotyön arvot olivat aivan erilaiset. Nykyisin kotihoidossa ei enää ajatella asioita vanhusten ja hoitotyön näkökulmasta. Mietitään vain sitä, mikä on itselle helpointa ja mikä näyttää ulospäin hyvältä – eli montako tuhatta asiakaskäyntiä on tehty vuodessa.

Ei haluta ajatella, miltä tuntuu odotella litimärissä tai ulosteisissa vaipoissa puoleenpäivään, kun hoitaja on käynyt viimeksi kahdeksan aikaan illalla.

Jokaisessa tiimissä on muutamia hoitajia, jotka puhuvat selän takana pahaa asiakkaista ja heidän omaisistaan. He myös lietsovat esimiehiä asiakkaita vastaan. Meidän pitäisi tehdä asiallisesti ja ystävällisesti yhteistyötä asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa, mutta kaikki eivät sitä käsitä.

Varsinaisen hoitotyön lisäksi kotihoitoon kuuluu usein pieniä kotiaskareita, mutta monet yksinkertaisesti laistavat niistä. Niinpä jotkut vanhukset elävät roskakasojen, märkien vaippojen ja tiskivuorten keskellä. Töitään laiminlyövät hoitajat eivät ymmärrä, että siisteys on tärkeää ihmisen hyvinvoinnille ja kuuluu hoitotyöhön.

Pahimmillaan hoitaja vain haukkuu sotkuista asiakasta. Ikään kuin vakavasti sairas ihminen pystyisi itse siivoamaan.

Esimiehet eivät juuri seuraa työn sisältöä ja harvoin puuttuvat huonosti tehtyyn tai tekemättä jääneeseen kotihoitoon. He vain istuvat tietokoneillaan ja tarkkailevat hoitajien työhönsä käyttämää aikaa. Kannamme mukanamme mobiililaitteita, joiden kautta he voivat seurata liikkeitämme.

Jos minulla menee liikaa aikaa asiakkaan luona, esimies voi soittaa ja kysyä, mihin olen jäänyt luuraamaan. Silloin on turha selittää, että asiakkaalla on tarpeita, joita ei vartissa hoideta.

Kotihoito on muuttunut minuuttipeliksi. On muodostunut kokonainen uusi ammattikunta kyttäämään hoitajien käyttämiä minuutteja. Laskutus kun perustuu siihen, paljonko aikaa asiakkaan luona kuluu.

Vielä on niitäkin hoitajia, jotka tekevät työnsä niin hyvin kuin pystyvät. He ovat kuitenkin katoava luonnonvara. Tilalle on tullut liian monta kyynistä pirua, joilta on inhimillisyys kadoksissa.

Valitettavasti koulun penkiltä tulleet nuoret hoitajat ottavat heistä mallia. Usein vanhuksia ei kohdella kunnioittavasti – ei edes sotaveteraaneja tai lottia. Heitä pakotetaan, heille ollaan tylyjä ja heitä nöyryytetään.

Laitoshoito ei ole huono vaihtoehto. Monesti elämän viimeisissä vaiheissa se olisi parempi kuin koti. Ainakin muistisairaiden, heikkokuntoisten ja paljon vaipanvaihtoa tarvitsevien olisi turvallisempi olla laitoksessa kuin kotihoidossa.

Palstalla eri alojen ammattilaiset kertovat asioista, joista ei voi puhua omalla nimellä.

Lähihoitaja X
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi