Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Missä on vessa, saanko kavereita ja miten välitunnille mennään? Tässä vastauksia ekaluokkalaisten ja vanhempiensa kysymyksiin

Koulutiensä aloittavien päässä voi risteillä kysymyksiä, joita vanhemmat eivät osaa edes ajatella.

Lapsi on valmis liikenteeseen, kun hän alkaa itse selkeästi havainnoida liikennettä. Kuva: Sami Lettojärvi

1. Moni vanhempi viettää unettomia öitä miettiessään lapsensa tulevia koulumatkoja. Milloin oman pikkuisen uskaltaa lähettää yksin liikenteeseen?

Koulumatkoja kannattaa harjoitella etukäteen. Vanhemman vastuulla on suunnitella sopivin reitti kouluun.

– Turvallisin reitti ei välttämättä ole se lyhyin, Liikenneturvan koulutusohjaaja Tomi Rossi sanoo.

Koulumatkat ovat erilaisia: jollakin reittiin ei kuulu yhtään tienylitystä, ja toisella niitä on monta. Jos tiellä on vaarallinen risteys, lapsi voi tarvita saattajaa pidempään kuin turvallisella reitillä.

Rossin mukaan suurin vaara liikenteessä pienelle koululaiselle on se, että hän ei osaa lukea liikennettä kuten aikuinen. Lapsi ei esimerkiksi osaa arvioida rekan vauhtia tai pysähtymisnopeutta.

– Toinen asia on fyysinen lyhyys. Yksi puskakin saattaa peittää lapsen kokonaan näkyvistä, Rossi sanoo.

Lapsi on valmis liikenteeseen, kun hän alkaa itse selkeästi havainnoida liikennettä. Rossista lapsen kanssa liikenteessä kulkeminen on parempi keino kuin lapsen jatkuva kuskaaminen autolla.

2. Jos koulun alkaminen jännittää vanhempia, niin se jännittää varmasti lastakin.

Kariston koulun rehtorin Tiina Marttisen mukaan ensimmäinen koulupäivä on usein jännittävin. Lapsi voi miettiä, missä on vessa ja naulakko, miten välitunnille mennään ja koska sieltä tullaan pois.

– Tilojen lisäksi uusi systeemi, opettaja ja se, keitä kavereita koulussa on voi jännittää. Samoja asioita miettivät aikuisetkin, kun he menevät uuteen työpaikkaan, Marttinen sanoo.

Ensimmäisen luokan opettaja Marjatta Väänänen Heinolan Jyrängön koulusta kertoo, että aikuiset voivat vaikuttaa kaverisuhteiden syntymiseen esimerkiksi ehdottamalla leikkikavereita välitunneille. Kaverisuhteiden lisäksi lapsen jaksaminen voi huolettaa ekaluokkalaisten vanhempia. Väänäsestä vapaa-ajan harrastuksille ja koulun käynnille kannattaa etsiä sopiva tasapaino.

– Kun ykkösluokka alkaa, koulunkäynnille pitäisi rauhoittaa aikaa kotona. Ykkösluokan alku on lopulta pieni osa koko perheen arjesta. Jos siihen voi panostaa, se auttaa lasta saamaan rutiinin kouluviikkoon, jonka rytmi on hyvin erilainen kuin esimerkiksi eskarissa.

3. Entäs sitten se puhelin? Ekaluokkalainen sanoo, että ”kaikilla kavereillakin on älypuhelin”.

No, ei ihan kaikilla ole, mutta suurimmalla osalla kyllä. Puhelinoperaattori DNA:n tuoreen selvityksen mukaan 43 prosentilla kuusi vuotta täyttävistä lapsista on puhelin. Seitsemän vuotta täyttävistä lapsista puhelin on kolmella neljästä, ja tätä vanhemmilla lapsilla puhelin on lähes jokaisella. Noin neljällä viidestä puhelimen saaneista 6–7-vuotiaista on käytössään älypuhelin.

Kun ykkösluokka alkaa, koulunkäynnille pitäisi rauhoittaa aikaa kotona. Opettaja Marjatta Väänänen

Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntijan Antti Järventauksen mielestä lapsella on hyvä olla kännykkä, kun hän menee kouluun. Järventaus muistuttaa, että lapselle voi kierrättää esimerkiksi vanhempien vanhoja puhelimia.

– Vielä 10 vuotta sitten pidettiin typeränä ajatuksena, että lapsella pitäisi olla älypuhelin, mutta aika paljon lapsen sosiaalisesta elämästä ja lasten digitaalisesta kulttuurista toteutuu laitteen kautta.

Puhelin ja liikenne eivät sovi yhteen sen enempää autoilijalle kuin koululaisellekaan.

– Puhelin pysyy ehdottomasti repussa koko koulumatkan ajan. Sillä ei pelata tai sitä ei näplätä, Tomi Rossi sanoo.

4. Naapurin Ville osaa jo lukea. Apua, osaavatko kaikki muutkin ekaluokkalaiset?

– Ei tarvitse osata lukea. Sitä varten koulussa ollaan, että opitaan kaikenlaisia taitoja kuten kirjoittamista, laskemista ja toisten kanssa olemista, Tiina Marttinen sanoo.

Marjatta Väänänen muistuttaa, että jokainen kehittyy ja oppii lukemaan omaa tahtia. Aloittavien ykkösluokkalaisten lukutaidot vaihtelevat: joissakin luokissa on vain pari lukutaidotonta, ja joissakin puolet osaavat lukea. Väänäsestä lapset eivät itse luo painetta oppimisesta, vaan se voi tulla kotoa.

– Vanhempainillassa usein muistuttelen, että jokainen etenee omaan tahtiin, Väänänen sanoo.

5. Jos lasta kiusataan tai hän kiusaa, asiaan pitää puuttua heti.

Kiusaustapausten ilmetessä vanhemman kannattaa keskustella lapsen kanssa ja ottaa yhteyttä kouluun, jossa tilannetta aletaan selvittää. Lahden koulut kuuluvat KiVa Koulu -ohjelmaan, jossa koulun henkilökuntaan kuuluvien aikuisten tiimi selvittää kiusaamistapauksia yhteistyössä luokanopettajan kanssa.

– Jos se ei auta, meillä on käytössä tukipalveluja, kuten psykologeja ja kuraattoreita. Vakavissa tapauksissa apua haetaan heiltä, jotta kiusaamista ei tapahtuisi ja asia saataisiin selvitettyä, Tiina Marttinen kertoo.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto suosittelee keskustelemaan kiusaamisesta lapsen kanssa myös silloin, vaikka vanhemmasta tuntuisi, ettei se kosketa omaa lasta.

6. Mitä jos lapsi sanoo edellisenä iltana, ettei halua mennä kouluun?

– Ensimmäisenä päivänä se voi johtua jännityksestä, jolloin äiti tai isä voi tulla mukaan kouluun. Vanhemmat ovat aina tervetulleita kouluun katsomaan, mitä lapset siellä päivisin touhuavat, Tiina Marttinen sanoo.

Lapsen kanssa kannattaa keskustella siitä, miksi hän ei halua mennä kouluun ja kuinka kauan ajatus on pyörinyt mielessä. Jos lapsen reaktio on voimakas, Marjatta Väänänen kehottaa vanhempia kysymään opettajalta, onko jotain sellaista sattunut, mitä lapsi ei osaa selittää.

– Joskus on tullut eteen sellaisia tapauksia, että lapsen koulumatkalla on sattunut jotain. Tilanteisiin on aina löytynyt porukalla jonkinlainen ratkaisu, Väänänen rauhoittelee.

Antti Järventauksen mukaan pakon korostaminen ei ole hyvä keino houkutella vastahakoista lasta kouluun.

– Pelottelu sillä, että jos et mene, niin sinut tullaan hakemaan kotoa, ei ole oikea tapa ratkaista asiaa. Lapsen kouluhaluttomuuden takana on aina joku syy, Järventaus sanoo.

Jonna Arola
Alina Mäkynen
alina.makynen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X