Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Alle 10 kilometrin koulumatka vie yhä useammin tunteja lapsen päivästä

Lain mukaan koulukyyti saa kuluttaa alakoululaisen päivästä enintään 2,5 tuntia. LEHTIKUVA / Teemu Salonen

Koulumatkaan käytetty aika kasvaa huolestuttavasti koulukyydityksen piirissä olevilla lapsilla, kun kunnat etsivät säästöjä, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Suomessa on noin 120 000 oppilasta, joilla on yli viiden kilometrin mittainen yhdensuuntainen koulumatka ja siten lakisääteinen oikeus koulukuljetukseen. Tämä vastaa reilua viidennestä kaikista perusopetuksen oppilaista.

Lain mukaan koulukyyti saa kuluttaa alakoululaisen päivästä enintään 2,5 tuntia. Lehtolan mukaan viime vuosina on havahduttu siihen, että kilometreillä on yhä vähemmän tekemistä matkaan käytetyn ajan kanssa.

– Enenevissä määrin on sillä tavalla, että oppilaalla, jonka koulumatka on jopa alle 10 kilometriä, (matka) saattaa kestää sen juuri ja juuri 2,5 tuntia, Lehtola kuvaa.

Ilmiö on uusi, sillä Lehtolan mukaan tällaisiin tapauksiin ei vielä 10 vuotta sitten juuri törmätty.

– Jos silloin meni 2,5 tuntia, niin ne olivat yleensä aina niitä oppilaita, joiden koulumatka oli yhteen suuntaan 30 kilometriä tai yli.

Nyt lyhyttäkin matkaa kiemurrellaan tunnista toiseen.

– Kun koulukuljetusreitit on optimoitu äärimmilleen, lapsi menee alkuvaiheessa reittiä kyytiin, istuu siellä koko serpentiinireissun kylät ja notkelmat ja sitten vihdoin pääsee kouluun. Tällä tavalla näennäisesti lyhyt koulumatka muuttuu todella pitkäksi, Lehtola kuvaa.

Samankaltaisissa kunnissa suuria eroja

Lehtola arvostelee serpentiinikiemuroista kuntia, jotka yrittävät saada kustannuksiaan kuriin oppilaan hyvinvointia huomioimatta.

– Kun ennen on kunnassa ollut vaikka viisi kuljetusreittiä, niin on luovuttu kahdesta kokonaan ja yhdistetty jäljelle jääneet kolme näihin lakkautettuihin, hän kuvaa.

Myös koulujen lakkauttamiset ovat pidentäneet matkoja, jos niiden seurauksena ei ole perustettu uusia kuljetusreittejä.

Lehtolan mukaan koulumatkan ehdottomaksi ylärajaksi tarkoitettua 2,5 tunnin rajaa onkin ruvettu pitämään tavoitenormina.

Vaikka maantiede ja erityisesti asutuksen jakautuminen selittävät koulumatkojen pituuksia, myös ulkoisesti samankaltaisissa kunnissa erot voivat olla merkittäviä.

– Yllättävän paljon on kuntakohtaisia eroja, Lehtola sanoo.

– Siinä näkyy erittäin hyvin sellainen lapsiystävällinen, sivistystä painottava peruslähtökohta.

Eniten aikaa koulukuljetusmatkoihin menee Pohjois-Karjalassa, jossa kuljetusoppilaista 64 prosenttia käyttää matkoihin päivittäin 1–2,5 tuntia.

Uudellamaalla näin kauan koulukyydeissä istuu reilu puolet kuljetusoppilaista, kun pitkien etäisyyksien Lapissa heistä noin 70 prosenttia selviää alle tunnissa.

Kaikkiaan kuljetusoppilaita on eniten Itä-Suomessa, jossa kolmasosa lapsista on oikeutettu kyyteihin. Vähiten kuljetusoppilaita on Etelä-Suomessa.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi