Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Liipolan tunnelin louhinta koettelee työntekijöitä ja asukkaita – "Aikataulu on kriittinen, työvaiheita päästään tekemään yksi kerrallaan"

Kehätien toinen urakkaosuus käynnistyi heinäkuussa ja liikennetunnelin louhiminen on aloitettu.

Työmaapäällikkö Klaus Lius katsoo porauksen etenemistä. Tunnelin louhintaa voidaan jatkaa talven yli. Kuva: Aku Isotalo

Lahden eteläistä kehätietä rakennetaan nyt Liipolan peruskallioon. Läntinen tunnelinaukko syntyy Apilakadulle, josta on jo poistettu maata.

Itäisellä suuaukolla on käynnissä maanpäällinen avolouhinta, jossa kalliota työstää kaivinkoneeseen liitetty iskuvasara. Varsinaisen liikennetunnelin louhinta on aloitettu tutkimustunneleista käsin putken keskivaiheilta.

Apilakadun läheisyydessä sijaitseva työmaatie vilisee raskaita työkoneita, jotka kuljettavat kalliosta räjäytettyä kivimurskaa. Louhintatöissä irtoava kalliomassa käytetään kehätien rakentamisessa.

Ennen kuin ulkopuoliset pääsevät tutustumaan tunneliin, on edessä turvallisuuskoulutus. Jalkaansa saa saappaat, päälleen huomioliivin ja päähänsä kypärän sekä suojalasit.

Liikennetunnelia räjäytetään aluksi viitisen metriä kerrallaan. Traktori lastaa räjäytyksessä irronneet kivet dumpperin eli raskaan maansiirtokoneen lavalle. Kuva: Aku Isotalo

Kalliota räjäytetään nykyisin emulsiopanoksilla

Tunnelityön alkuvaiheessa kiveä räjäytetään pienissä erissä useita kertoja päivässä viiden metrin matkalta, koska tunnelia pystytään louhimaan vain yhdestä suunnasta kerrallaan.

Kun työ etenee muutaman viikon verran, työkoneet pääsevät vauhtiin monista kohdista ja moneen suuntaan. Silloin räjäytyksiä voidaan tehdä jopa neljä päivässä, ja tunneli kasvaa kymmeniä metrejä kerralla.

Tähän mennessä tunneli on valmistunut suunnitelmien mukaisesti.

– Aikataulu on kriittinen, koska työvaiheita päästään tekemään yksi kerrallaan, kertoo työpäällikkö Tuomas Laamanen.

Tuotantoinsinööri Klaus Lius kertoo, että monella voi olla sellainen mielikuva tunnelin louhimisesta, että reikiin pannaan dynamiittia ja sytytetään lanka palamaan.

– Oikeasti louhintamenetelmät ovat kehittyneet niin, ettei dynamiittia juuri tarvita. Räjähteitä ei myöskään jouduta varastoimaan työmaalla, ja niiden palaminen on puhdasta, Lius kertoo.

Louhinnassa kallioon porataan pieniä viiden metrin pituisia reikiä. Poran terä on yllättävän pieni, vain kymmenisen senttiä halkaisijaltaan, mutta sen ääni on korvia huumaava.

Poraamisen jälkeen reiät emulsiopanostetaan. Emulsiopanostus on uutta teknologiaa, jossa puolivalmiste tuotetaan räjähdysaineeksi vasta panostuksen yhteydessä.

Räjäytys irrottaa kiviä viiden metrin syvyydeltä, minkä jälkeen aines kuljetetaan pois luolasta. Sitten seinämä rusnataan eli siitä poistetaan irtokivet, ja louhitun luolan pinta lujitetaan.

– Sama kierros toistuu niin kauan, kunnes kilometrin mittainen tunneli on valmis, Laamanen kuvailee.

Tutkimustunneleiden kautta päästään louhimaan varsinaista liikennetunnelia. Tutkimustunneleiden käyttö on harvinaista tunnelirakentamisessa, sillä usein tunnelia aletaan louhimaan suoraan tieltä. Kuva: Aku Isotalo

Liipolan tunneli on Suomessa keskimittainen

Pohjoismainen kivilaatu on kovempaa kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa tunneleita voidaan valmistaa pelkästään poraamalla.

Suomen mittakaavassa Liipolan kilometrin mittainen tunneli on keskikokoinen. Esimerkiksi Tampereen rantatunneli ja Vuosaaren tunneli ovat 1,5–2 kilometriä pitkiä.

Kun kiven sisään on louhittu kaksi käytävää, ne lujitetaan ruiskubetonilla ja kalliopulteilla. Siten estetään kivien putoaminen. Kallion ja tunnelin sisäpinnan väliin jää tila, jossa kalliosta valuva vesi tippuu ojiin.

– Ilman pinnan vuoraamista katto jäätyisi talvisin ja olisi vaarallinen putoavien jääpuikkojen takia, Klaus Lius sanoo.

Liipolan nelikaistaisen tunneliosuuden on määrä valmistua noin vuoden kuluessa. Käyttöön se voidaan suunnitelmien mukaan ottaa vuonna 2020. Viimeistelytyöt tehdään vuoden 2021 aikana.

Kuva: Anssi Hietamaa

Tunnelityöntekijöillä on perinteiden mukaan käytössään sauna

Tunnelityömaalla on alkuvaiheessa 22 työntekijää, muun muassa poraajia, lastaajia ja panostajia. Esimerkiksi panostajan työ edellyttää työkokemusta ja työntekijät työskentelevät erityisen lainsäädännön alla.

Jotkut työntekijöistä hallitsevat monia työtehtäviä, mutta tavallisesti kullekin on osoitettu oma osa-alueensa.

– Työmaan arki on vaihtelevaa ja jokainen päivä on erilainen. Vuorotyönjohtajat suunnittelevat ohjelman päivä kerrallaan, kertoo työpäällikkö Tuomas Laamanen.

Lue myös: Kehätietyömaan uurastaja: "Saamme pitää ylimääräisiä taukoja, jos on näin kuuma. Toki voimat ovat aika loppu, kun illalla menee kotiin"
 

Työmaaolosuhteet ovat tunnelissa miellyttävät ainakin mitä lämpötilaan tulee. Lämpötila pysyy kallion sisällä tasaisen viileänä, noin kymmenessä asteessa.

Jotain työolosuhteiden haastavuudesta kertonee kuitenkin tunnelityömaiden erikoisuus: työntekijöillä on sosiaalitiloissaan sauna.

– Sauna on perinne, joka on syntynyt siitä, että tunnelihommat ovat likaista puuhaa, Lius kertoo.

Tunnelityömaa on houkutellut jonkin verran kutsumattomia vieraita.

– Ihmiset ovat kiinnostuneita tunnelista ja jokunen on käynyt sen liepeillä. Ei sinne vielä kukaan ole onneksi mennyt. Työmaa-alueelle meneminen on ehdottomasti kielletty, kertoo urakoitsija Valtarin työmaan viestintävastaava Tarja Kojo.

Juttua korjattu 8.8.2018 kello 12.05: Tunnelityön alkuvaiheessa kiveä räjäytetään pienissä erissä useita kertoja päivässä, ei kerran päivässä, kuten jutussa kerrottiin.  Lisäksi työkoneet kulkevat työmaatiellä, eivätkä varsinaisesti Apilakadulla, kuten jutussa virheellisesti todettiin.

Juttua korjattu 10.8.2018 kello 12.38: Jutussa kerrottiin aiemmin, että tutkimustunnelit toimisivat valmiissa tunnelissa hätäpoistumisteinä. Tämä ei kuitenkaaan pidä paikkaansa.

Tiehanke

Lahden eteläinen kehätie

Kehätie-hanke koostuu kahdesta eri osasta, jotka toteutetaan kolmena urakkana.

Liipolan tunneli on osa 1B-hanketta, joka on projekteista toinen.

Teknisesti haastavaan osaan sisältyy useiden eritasoliittymien ja kahden tunnelin rakentaminen.

Moottoritietunnelissa omat tunneliputket eri ajosuunnille ja 80 km/h nopeusrajoitus.

Pyöräily ja jalankulku on kielletty tunnelissa.

Kehätie-hankkeen tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne vilkkaalla valtatiellä 12.

Lisäksi tarkoitus on edistää maankäytön ja elinkeinoelämän kehittymistä Lahden seudulla.

Hanke alkoi huhtikuussa 2016, ja se valmistunee vuonna 2021.

1B-osan urakoitsija on Valtari, jonka muodostavat Skanska Infra ja Pöyry Finland.

Kokonaiskustannusarvio on 275 miljoonaa euroa, josta Liikennevirasto maksaa 72 prosenttia, Lahden kaupunki 25,2 ja Hollola 2,8.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X