Koulut alkavat elokuussa, ja eri-ikäisiä koululaisia on taas runsaasti liikkeellä. Liikenneturva kysyi alaikäisten lasten vanhemmilta, miten heidän lapsensa kulkevat kouluun. Neljä viidestä lapsesta kulki kävellen kouluun ainakin joskus.

Pyörällä kouluun polki usein tai joskus 71 prosenttia. Noin 63 prosenttia lapsista kulki vanhempien kyydissä usein tai joskus.

Vanhempien mielestä lapsi on valmis jalan liikkumiseen noin 7–8-vuotiaana, itsenäiseen polkupyöräilyyn vähän alle 9-vuotiaana ja joukkoliikenteellä kulkemiseen hieman yli 9-vuotiaana. Kyselyyn vastasi noin 700 vanhempaa.

Liikenneturvasta muistutetaan, että koulureittiä on harjoiteltava yhdessä lapsen kanssa.

– Jos lapsi vaihtaa kulkutapaa kävelystä pyöräilyyn, voi turvallisin koulumatka kulkea eri reittiä. Olennaista on kulkea lapsen kanssa yhdessä koulumatka ja käydä läpi sen varrella vastaan tulevat liikennetilanteet, muistuttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Petri Niska.

Vanhemmista lähestulkoon kaikki ne, joiden lapsi kulki kävellen kouluun, harjoittelivat koulureittiä yhdessä muutamia tai useita kertoja. Ainoastaan kuusi prosenttia ei harjoitellut koulumatkaa lainkaan.

Syyksi tähän kerrottiin, että koulumatka oli entuudestaan tuttu, turvallinen tai lyhyt. Myös koulukyyti tai kulkeminen sisarusten kanssa nousi esille.

– Vaikka koulutie olisi tuttu, kannattaa aika ajoin kouluvuoden aikana kysellä myös koulumatkan sujumisesta. Mahdollisuuksien mukaan joku aamu voisi lähteä lapsen mukana. Hankalien paikkojen kohdalla voidaan yhdessä puntaroida ratkaisu juuri siinä tilanteessa, jolloin toimintaohje jää paremmin lapsen mieleen. Liikennejärjestelyissä voi aina tapahtua myös muutoksia esimerkiksi työmaiden takia, Niska vinkkaa.

Liikenneturva painottaa, että aikuisilla on vastuu lasten turvallisesta koulutiestä.

Vanhempien kyselyssä ilmaisemat huolenaiheet lasten liikenneturvallisuudesta liittyivät etupäässä autoilevien toimintaan: piittaamattomuus, rattijuopumus, tarkkaamattomuus tai muu havaintovirhe, ylinopeus ja suojateiden tai liikennevalojen kunnioittamattomuus.

– Lapsen valmiudet liikkua liikenteessä itsenäisesti kehittyvät vähitellen harjaantumisen kautta. Liikennesääntöjä noudattavat aikuiset ja selkeät liikennejärjestelyt ovat ehdoton edellytys koulutien turvallisuudelle. On olennaista, ettei lapsen tarvitse pelätä koulumatkalle lähtöä aikuisten arvaamattomuuden takia, Niska painottaa.