Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ensihoidon tehtävämäärät jyrkässä kasvussa – "Seitsemän prosentin kasvulla Päijät-Häme vaatii ehdottomasti lisää resurssia"

Ensoidon resurssista poistettiin kolme ambulanssia. Yksi niistä oli pakko palauttaa käyttöön kesällä. Tehtävämäärät kasvavat kuitenkin hurjaa vauhtia ja paine ei hellitä. Neuvottelut ensi vuoden rahoituksesta on aloitettu kuntien kanssa.

Kesällä käyttöön saadun ylimääräisen ambulanssin asemapaikkana on Lahti. Kuva: Katja Luoma

Ensihoidon tehtävämäärät kasvoivat heinäkuussa 10 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Tehtäviä oli heinäkuussa yhteensä 4 106, ja koko vuonna 2017 43 800 kappaletta. Kesäaika on entisestään kiihdyttänyt ensihoidon kysyntää, mutta lukema heijastelee viime vuosien trendiä.

Kun tehtävämäärät aiemmin kasvoivat 3–5 prosenttia vuodessa, tänä vuonna kasvu on ollut noin seitsemän prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Viiden vuoden takaiseen verrattuna kasvua on tullut peräti 19,6 prosenttia.

Samaan aikaan ensihoidon resurssia on pienennetty kolmella kuljettavalla autolla. Kesän aikana käyttöön palautettiin yksi ylimääräinen kuljettava ambulanssi.

– Kuormitus on sen jälkeen tasaantunut, mutta koska tehtävämäärät kasvavat, sama paine jatkuu, ensihoidon ylilääkäri Timo Jama sanoo.

Tehtävämäärien kasvun syystä ei ole tehty kattavaa analyysia, mutta todennäköisesti taustalla on vanhusväestön määrän kasvu, kotihoidon lisääminen ja terveydenhuoltoresurssien yleinen niukkuus.

Lue myös: Yövuorossa syödään, jos ehditään — lääkintävahtimestari joutuu joskus viemään eväät koskemattomina takaisin kotiin
 

Jos apua ei saa terveyskeskuksesta ja päivystykseen lähteminen tuntuu ylivoimaiselta, ensihoito on se taho, jonka käsiin asiakas viimeistään ajautuu. Ensihoidon saatavuus on perusoikeus.

Ambulanssi tulee kahden tunnin sisällä

Kun ihminen soittaa hätänumeroon, ensimmäisen arvion tilanteen vakavuudesta tekee hätäkeskuspäivystäjä. Kiireellisyysluokkia on neljä.

Jos päivystäjälle on selvää, että kyseessä on hätätapaus, tehtävä määritellään A-luokkaan, ja ambulanssi lähtee kohteeseen pillit päällä. Jos avuntarvitsijan tilanne on tuntematon, tehtävä määritellään luokkaan B, ja silloinkin paikalle ajetaan hälytysajona.

Toisinaan paikan päällä selviää, että kyse ei olekaan kiireellisestä hätätilanteesta.

– Tiettyyn rajaan asti tämä on hyväksyttävää. Arviointimalli yliarvio riskiä, jottei tulisi tilannetta, että kiireettömäksi arvioidussa tilanteessa onkin hengenhätä, Jama sanoo.

Lue myös: Hätäkeskuksiin satelee hätäpuheluita, mutta ei kanteluita: "Pidetään hyvänä merkkinä."
 

Kiireettömät tehtävät jaotellaan luokkiin C ja D.

– D-luokassa ambulanssin tavoitesaapumisaika on kaksi tuntia. Vaikka ambulanssi tulisi paikalle 45 minuutin kuluessa, odottavan aika on pitkä, Jama sanoo.

Lisäresurssi tarpeen

Kiireettömissä tehtävissä ensihoidon tavoiteajat ovat toteutuneet hyvin, mutta Jama sanoo, että kiireellisissä tehtävissä toteutumisprosentti ehti laskea huolestuttavan alas.

– 3– 5 prosentin vuosittaisen kasvun kanssa pystytään elämään, mutta seitsemän prosentin kasvulla Päijät-Häme vaatii ehdottomasti lisää resurssia. Toiveissa on, että ainakin nyt paikkaamaan tullut ylimääräinen kuljetusyksikkö saataisiin pitää myös ensi vuonna, Jama sanoo.

24 tuntia vuorokaudessa toimiva hoitotason ambulanssi maksaa vajaat 800 000 euroa vuodessa. Ensihoidon koko toimintakulut ovat noin 13 miljoonaa euroa vuodessa.

Heltiääkö kunnilta rahaa?

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän valtuuston puheenjohtaja Hannu Rahkonen (kok.) sanoo, että ensihoidon ensi vuoden budjetista on aloitettu neuvottelut kuntien kanssa.

Rahkonen sanoo, että hyvinvointiyhtymän ja kuntien välillä on edelleen näkemyseroja siitä, mikä ensihoidon riittävä budjetti on, mutta uskoo kuitenkin, että yhteisymmärrys löytyy.

– Uskoisin, että nyt saadusta ylimääräisestä yksiköstä pidetään kiinni ensi vuonnakin. Nämä ovat niitä asioita, jotka on yksinkertaisesti pakko pitää, Rahkonen sanoo.

Ensihoidon palvelutason minimin määrittelee laki, mutta rahoitus tulee kunnilta, ja niiden on nyt päätettävä, millä tasolla ensihoitopalvelu halutaan Päijät-Hämeessä pitää.

– Neuvotteluissa kuntien kanssa pitää päästä seuraavaksi konkretiaan. Millainen palvelutaso halutaan, Rahkonen sanoo.

Aiempi valtuusto halusi leikata ensihoidon resurssia.

Kotisairaala liittyy Akuuttiin

Ensihoidon toiminta muuttuu lokakuun alussa kun kotisairaala siirtyy Akuutti24:n alaisuuteen. Ensihoidolla on nykyään kaksi yksikköä, jotka hoitavat potilasta kotona kuljettamatta tätä sairaalaan, ja kotisairaalan mukana näitä yksiköitä tulee muutama lisää.

Lue myös: Hyvinvointiyhtymän kotisairaalan toiminta osaksi Akuutti24:ää
 

Kotisairaala ja ensihoito tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä, koska asiakkaat ovat usein samoja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ensihoidon työkin on painottunut koko ajan enemmän ja enemmän sitä kohti, että potilasta ei kuljeteta sairaalaan, vaan koko tilanne hoidetaan paikan päällä.

– Kuljetusresurssia käytetään jos tilanne vaatii selvästi ensihoitoa tai päivystyksellistä hoitoa sairaalassa. Muissa tapauksissa potilasta saatetaan ohjata menemään itse päivystykseen vaikka seuraavana päivänä, tai jopa seuraavana arkipäivänä terveyskeskukseen, Jama sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi