Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Turvapaikanhakijoiden lumeavioliitot yleistyneet – "Epärehellistä porukkaakin on", sanoo aviopari Alauldeen ja Heidi

Lähes puolet irakilaisten oleskelulupahakemuksista hylätään, kun hakuperusteena on suomalaispuoliso.

Heidi Kopra ja Alauldeen Jalil ovat olleet naimisissa runsaan vuoden ja toivovat nyt "normaalia elämää". Kuva: Terhi Korhonen

Helsinkiläinen Heidi Kopra, 41, tietää, että ilman häntä hänen aviomiehensä Alauldeen Jalil, 34, olisi todennäköisesti palautettu kotimaahansa Irakiin.

Pari tapasi Tinderissä keväällä 2016. Jalil oli tuolloin vastaanottokeskuksessa Satakunnassa ja haki turvapaikkaa. Kopra työskenteli toisessa keskuksessa vapaaehtoisena.

– Rakkautta ensi silmäyksellä, Kopra sanoo.

Pari meni naimisiin seuraavana keväänä. Jalil haki oleskeluoikeutta perhesiteen perusteella ennen kuin hänen ensimmäinen turvapaikkahakemuksensa oli käsitelty Maahanmuuttovirastossa (Migri).

Oli myönteinen yllätys, ettei pariskunnan tarvinnut mennä Migrin kuulemisiin. Perhesidehakemus meni läpi ”kivuttomasti”.

– Olimme aika luottavaisia. Ikäeromme ei ole kovin suuri, ja ehdimme seurustella vajaan vuoden ennen naimisiin menoa. Se ei näyttänyt miltään pika-avioliitolta, Kopra kertoo.

Jalilin ensimmäinen turvapaikkahakemus sen sijaan hylättiin. Kopra ei yllättynyt.

– Jalil on kotoisin Bagdadista. Migrissä ei uskottu, että häneen kohdistuisi siellä henkilökohtaista vainoa, ja olen siitä samaa mieltä. Turvapaikkaa ei voi saada pelkän yleisen turvattomuuden perusteella.

Aina viranomaiset eivät vakuutu

Kopran ja Jalilin suhteen aitoudesta ei siis herännyt epäilyksiä, mutta aina viranomaiset eivät ole yhtä vakuuttuneita.

Migrin mukaan irakilais-suomalaisten parien lumeavioliitot ovat lisääntyneet. Migri epäilee lumeliittoa, kun se arvioi, ettei avioparilla ole todellista aikomusta viettää yhteistä elämää, vaan parisuhdetta käytetään keinona saada oleskelulupa.

Tänä vuonna jo yli 40 prosenttia irakilaisten oleskelulupahakemuksista hylättiin, kun hakuperusteena oli suomalainen puoliso. Kielteisten päätösten osuus on noussut sitä mukaa kun irakilais-suomalaiset avioliitot ovat yleistyneet.

Suomalaispuolison perusteella oleskelulupaa on hakenut tänä vuonna 129 irakilaista. Viimeisten 12 kuukauden aikana heitä on ollut 270.

Sunnuntaisuomalainen uutisoi vuosi sitten toukokuussa, että suomalaisten ja irakilaisten välisiä avioliittoja solmitaan ennätystahtiin. Tuolloin ei ollut vielä viitteitä siitä, että ilmiön kylkiäisenä myös lumeliitot olisivat yleistyneet.

Nyt tilastot kertovat Migrin tulosalueen johtajan Pauliina Helmisen mukaan siitä, että irakilaiset ovat solmineet avioliittoja saadakseen jäädä Suomeen.

– Syitä kielteisille päätöksille on useita, mutta irakilaisilla turvapaikanhakijoilla kielteisten perhesidepäätösten yleisin syy on ollut epäilys lumeavioliitosta, Helminen kertoo.

Avioituminen on laillinen peruste saada oleskeluoikeus, mutta avioparin on todistettava suhteensa aitous kuulemisissa ja kirjallisissa selvityksissä.

Epäilys voi herätä monenlaisista syistä.

– Puolisot saattavat kertoa ristiriitaisesti avioliiton aikeista ja seurustelusta. Yksi kertoo, että avioitumista on harkittu pitkään ja toinen, että päätös tehtiin ensitapaamisella. Epäilyksiä herättää myös, jos on menty naimisiin ilman, että on vietetty aiemmin mitään yhteiselämää, tai jos ei ole yhteistä kieltä, Helminen kertoo.

Aitouden arvioiminen kova paikka

Räikeimmissä tapauksissa avioitumisesta on maksettu suomalaispuolisolle. Nämä tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia.

Yleisempää on Helmisen mukaan se, että suomalaispuoliso uskoo vilpittömästi parisuhteen jatkuvan, jos puoliso saa oleskeluoikeuden.

Helminen sanoo, että parisuhteen aitouden arvioiminen on kova paikka niin hakijalle kuin viranomaisellekin. Hän myöntää, että ”sataprosenttista näyttöä” suhteen aitoudesta ei voida saada.

– Jos päätös on virheellinen ja kyse on oikeasta perhe-elämästä, uskon, että tapaukset korjaantuvat muutoksenhaun kautta hallinto-oikeudessa. Kielteisestä perhesidepäätöksestä valitetaan lähes aina.

Heidi Kopra sanoo tavanneensa vertaistukitapaamisissa satoja suomalaisnaisia, jotka ovat parisuhteessa turvapaikanhakijoiden kanssa.

– Epäilyksiä herää harvoin, mutta kyllä epärehellistä porukkaakin on. Täytyy kuitenkin muistaa, että ensimmäinen oleskelulupa on yleensä määräaikainen. Kyllä suhde alkaa vuodessa rakoilla, jos toinen ei ole tosissaan.

Kopra toivoo perheelleen ”normaalia elämää”. Uusioperheeseen kuuluu lapsia Kopran aiemmasta liitosta. Jalililla on yliopistotutkinto liikuntatieteistä, mutta tällä hetkellä hän on työtön työnhakija. Kopra on lastentarhanopettaja.

– Meillä on ollut taloudellisesti niin tiukkaa, että ei kukaan lähde tällaiseen huvikseen. Mieheni yrittää parhaansa mukaan integroitua ja saada töitä. Se luo toivoa.

Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X