Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kaksi kolmasosaa haluaa lisää tukea lapsiperheille, jos se edesauttaa syntyvyyden kasvua

USU-gallupissa parempien tukien toivotaan kohentavan syntyvyyttä, joka Suomessa on laskenut jo seitsemän vuotta peräkkäin.

Outi Hirvosen poikavauva syntyi alkuviikosta Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Toisin kuin muualla Suomessa, Pohjois-Karjalassa alkuvuoden aikana syntyvyys nousi. Kuva: Minna Raitavuo

Kaksi kolmasosaa suomalaisista kannattaa lapsiperheiden etuuksien korottamista, jos se edesauttaisi syntyvyyden kasvua. Tieto käy ilmi Uutissuomalaisen Tietoykkösellä teettämästä USU-gallupista.

Gallupissa selvitettiin, kannattavatko suomalaiset lapsiperhe-etuuksien korottamista syntyvyyden parantamiseksi. Syntyvyys on laskenut Suomessa seitsemän vuotta peräkkäin, ja viime vuonna vauvoja syntyi vähemmän kuin kertaakaan aikaisemmin itsenäisen Suomen historiassa.

Laskusuuntaus on jatkunut entistä jyrkempänä tämän vuoden alussa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vauvoja syntyi 23 723, mikä on vähemmän kuin minkään muun puolivuotiskauden aikana 1900- ja 2000-luvuilla.

Sekä naiset että miehet ovat yhtä mieltä lapsiperhe-etuuksien kuten lapsilisien, äitiys- ja vanhempainrahojen sekä kotihoidontuen korottamisesta syntyvyyden parantamiseksi. Naisista asiaa kannattaa 67 ja miehistä 66 prosenttia. Molemmista 19 prosenttia vastustaa asiaa.

Lapsiperheiden tukemisesta kysyttiin tuhannelta aikuiselta mannersuomalaiselta kesäkuussa. Kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

Odotettu tulos

Sekä Kelan tutkija Anneli Miettinen että Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsi- ja perhepolitiikan asiantuntija Esa Iivonen pitävät kyselyn tulosta hyvin odotettuna.

– Yleensä ihmiset suhtautuvat myönteisesti etuuksien korottamiseen ja etenkin, jos ne koskevat lapsiperheitä, sanoo Miettinen.

Iivosen mukaan lapsiperheet saavat ymmärrystä, koska niissä talous on usein tiukoilla.

Miettinen arvioi, että yli puolet kannattaisi perhe-etuuksien korottamista, vaikka kysymyksessä olisi tuotu esiin sen mahdollisesti verotusta kiristävä vaikutus.

Näkemyseroja tulee kuitenkin esille, kun vastauksia tarkastellaan asuinalueittain. Helsingin ja Uudenmaan alueella asuvat kannattavat muuta Suomea selkeästi vähemmän perhe-etuuksien korottamista.

– Pääkaupunkiseudulla asuu paljon nuoria mutta myös iäkkäitä ihmisiä, joiden parissa lapsiperhe-etuuksien kasvattamista myös vastustetaan paljon, sanoo Miettinen.

USU-gallupissa yli 70-vuotiaista 66 prosenttia kannattaa etuuksia kasvattamista mutta 28 prosenttia eli isompi osuus kuin muissa ikäryhmissä vastustaa asiaa.

Kokoomuslaiset kriittisimpiä

Suomen seuraavan hallituksen suuria uudistuksia tullee olemaan sosiaaliturvan remontti. USU-gallupin mukaan ainakin keskustan ja sosialidemokraattien kannattajat ovat samanmielisiä perhe-etuuksien korottamisesta. Kolme neljäsosaa puolueiden kannattajista kannattaa etuuksien korottamista syntyvyyden parantamiseksi.

Kaikkein nihkeimmin perhe-etuuksien korottamiseen suhtautuvat kokoomuksen kannattajat, joista 57 prosenttia kannattaa korottamista mutta 31 prosenttia vastustaa.

– Poliittisesti oikealla on perinteisesti enemmän niitä, jotka vastustavat verovaroin rahoitettavien etuuksien kasvattamista, arvioi Miettinen.

Perussuomalaisten, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat samalla kannalla asiassa; noin kaksi kolmasosaa kannattaa etuuksien korottamista.

– Suurin yllätys tuloksissa on ehkä se, että vasemmistoliiton kannattajissa etuuksien kasvattamista kannatetaan selvästi vähemmän kuin SDP:n kannattajien parissa, sanoo Iivonen.

Kaikkein eniten etuuksien kasvattamista vastustavat suurituloisimmat sekä johtavassa asemassa ja yrittäjinä toimivat. Vastustus on lähes 40 prosenttia. Kaikkein suurinta kannatus (82 prosenttia) taas on lapsiperheissä eli siellä, minne edut kohdentuvat.

Etuuksien vaikutusta syntyvyyteen ei ole tutkittu

Perhe-etuuksien vaikutusta syntyvyyteen ei ole juurikaan tutkittu Suomessa. Kansainvälisesti etuuksien vaikutus syntyvyyteen on todettu vähäiseksi.

– Kansainvälisten tutkimusten perusteella perhe-etuuksien korottamisen vaikutus syntyvyyteen kasvuun voisi olla 0,2 lasta naista kohden. Korotusten tulisi kuitenkin olla merkittäviä, ja on epävarmaa, kuinka pysyviä vaikutukset olisivat, sanoo Miettinen.

Nykyisin Suomessa syntyvyys on noin 1,5 lasta naista kohden.

Iivonen muistuttaa, että lapsiperheiden etuudet ovat laskeneet samalla kun syntyvien lapsien määrä on laskenut. Etenkin pienituloisten lapsiperheiden ja yksinhuoltajaperheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt viime vuosina.

– Esimerkiksi lapsilisän ostovoima on nyt kolmanneksen pienempi kuin vuonna 1994, koska lapsilisän indeksisidonnaisuus poistettiin ja lapsilisiä myös leikattiin yli kahdeksan prosenttia. Lapsilisällä ja sen määrällä on merkitystä etenkin pienituloisissa lapsiperheissä.

Syntyvyyteen vaikuttavat etuuksia enemmän muut tekijät

Haluun hankkia lapsia vaikuttavat myös lapsiperheiden palvelut sekä työn ja perheen yhteensovittaminen.

– Neuvolapalvelut ja varhaiskasvatus ovat tärkeitä, mutta päivähoidossa ryhmäkoot ovat kasvaneet ja subjektiivista päivähoito-oikeutta on rajattu, sanoo Iivonen.

Miettisen mukaan varsinkin nuoret naiset pohtivat, miten lapsen saaminen vaikuttaa uraan ja miten työn ja perheen voi yhteen sovittaa.

– Ratkaisuna voisi olla osa-aikaisen työn lisääminen sekä perhevapaiden tasaisempi jako puolisoiden kesken.

Iivosenkin mukaan perhevapaauudistukselle on kova tarve, mutta se ei voi tarkoittaa lapsiperheisiin kohdistuvaa uutta leikkausta. Hän ei kuitenkaan usko, että uudistuksilla saataisiin syntyvyys merkittävään nousuun. Sitä vaikeuttavat monet samanaikaiset trendit.

Esimerkiksi koulutus eriyttää Suomessa nuoret naiset ja miehet toisistaan. Tytöt menevät lukioon ja korkeakouluihin ja pojat ammatilliseen koulutukseen ja työelämään.

– Lisäksi hyvin koulutetut nuoret naiset muuttavat työn perässä kaupunkeihin, sanoo Iivonen.

Kaupunkiseuduilla ja etenkin pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus pitää perheet pieninä.

– Perheet voivat tyytyä vain yhteen lapseen, koska ei ole varaa hankkia isompaa asuntoa.

Jotkut jättävät jo lapset kokonaan tekemättä, koska katsovat, ettei maapallo väestönkasvun kiihtyessä ja ilmastonmuutoksen edetessä kestä enempää ihmisiä. Suomessa väestön vanheneminen johtaa kuitenkin kurjistuvaan kierteeseen, kun yhä isompi osa ihmisistä on työelämän ulkopuolella.

– Jos haluamme säilyttää nykyisenlaisen elintason, joko syntyvyys tai maahanmuutto tai molemmat pitää saada nousuun, sanoo Iivonen.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X