Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Ari
Helminen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi

Etämyynnissä kyse on Alkon monopolista - edessä kova vääntö lakiesityksestä

Rajoittamaton etämyynti ja Alkon monopoli on mahdoton yhtälö. Kokoomus sallisi etämyynnin, keskusta vastustaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan etämyynti on kielletty, mutta etäosto on sallittu eli yksityishenkilö voi tilata ulkomailta alkoholijuomia, jos hän huolehtii niiden kuljetuksesta ja verojen maksamisesta. Kuva: Vesa Moilanen

Alkoholin etämyynnin notifiointi on saanut kesälaitumella olevien poliitikkojen tunteet kuumenemaan. Kokoomuksessa syytetään alkoholiasioista vastaavaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Sarikkoa (kesk.) siitä, että ministeriö on lähettänyt kaikessa hiljaisuudessa EU-notifiointiin luonnoksen lakimuutoksesta, jolla Suomi kieltäisi alkoholijuomien etämyynnin.

Kokoomuksen ja keskustan näkemykset poikkeavat jo itse perusasiasta. Alkoholin liberalisointia ajava kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen korostaa, että etämyynti on ollut Suomen lakien mukaan sallittua koko EU-jäsenyyden ajan.

– Suomalainen kuluttaja ei etämyynnistä tilatessaan syyllisty mihinkään rikokseen, Pelkonen sanoo tiedotteessaan.

"Virheellistä tietoa"

Keskustassa alkoholiasioihin perehtynyt kansanedustaja Pekka Puska on täysin päinvastaista mieltä ja sanoo, että esitetty väite ”on ehdottomasti virheellistä tietoa”.

– Ilman muuta se kielletty. Kun puhutaan etämyynnistä, puhutaan niistä tuotteista, jotka ovat Alkon monopolin alaisia eli yli 5,5 prosenttisia. Sen vahvempien tuotteiden etämyynti on kielletty, ja se on todettu EU-tuomioistuimessa ja kotimainen tuomioistuin on sen vahvistanut.

Hämmennystä herättää myös prosenttiraja. Ministeriön asettama työryhmä päätyi keväällä esittämään, että alkoholipitoisuudeltaan enintään 5,5-prosenttisten juomien verkkokauppa tulisi sallia.

Ministeriöstä on kuitenkin toimitettu EU-komissiolle lakiluonnos, jossa etämyynti kiellettäisiin yli 2,8-prosenttisilta juomilta. Kokoomuksesta on kritisoitu tätä, ja Puskakin on asiasta hämmentynyt.

Saarikko vastaa

Saarikko vastasi tähän samoin kuin moneen muuhunkin julkisuudessa esitettyyn kysymykseen keskiviikon blogikirjoituksessaan. Saarikon mukaan tilanne muuttui korkeimman oikeuden kesäkuun lopussa tekemän tuomion myötä. Sen mukaan kaikkien alkoholijuomien rajat ylittävä etämyynti on eduskunnan juuri hyväksymän uuden alkoholilain mukaan kiellettyä.

Viime kädessä etämyynnissä on kyse Alkon monopolista, joka jakaa hallituspuolueita. Rajoittamaton etämyynti ja Alkon monopoli on mahdoton yhtälö. Keskusta pitää kiinni monopolista, kokoomus haluaisi purkaa sen.

Luvassa kovaa vääntöä

Keskustaa kaivelee kokoomuksen käytös keväällä. Pian sen jälkeen, kun hallituspuolueet olivat päässeet sopuun alkoholilain isosta kokonaisuudistuksesta, kokoomuksen puoluehallitus esitti yksimielisesti Alkon monopoliaseman purkamista. Puoluekokous sinetöi esityksen kesäkuussa.

– Tämäkin farssi (etämyynnin notifiointi) johtuu vain Alkon etujen yksisilmäisestä suojelemisesta hinnalla millä hyvänsä, Pelkonen sanoi maanantaina.

Todennäköisesti hallituspuolueiden kesken syntyy kovaa vääntöä, kun lakiesitys etämyynnistä tulee eduskuntaan loppusyksystä.

– Silloin puhutaan Alkon lopettamisesta, jota kokoomuksen eräs siipi haluaa. Mutta tämä hallitus ja eduskunta ei tule esittämään Alkon monopolin lopettamista, Puska sanoo.

Tässä Puska on oikeassa, sillä oppositiosta ei löydy tukea monopolin purkamiselle. Sehän vastusti vahvojen oluiden tuloa maitokauppaan.

Kaksi eri "notifiointia"

Saarikko selventää kirjoituksessaan, että eduskunta tahtoo, että etämyyntiä koskevat ratkaisut eivät vaaranna Alkon asemaa tai suomalaisen elinkeinoelämän yhdenvertaisuutta ulkomaisiin kilpailijoihin nähden. Hän myös vastaa kritiikkiin, miksi etämyynti pitää notifioida, mutta sote ei.

– EU-direktiivi vaatii, että kaikki sisämarkkinoihin ja tavaroiden vapaaseen liikkumiseen liittyvä lainsäädäntö – kuten alkoholin myyntisäännökset – on toimitettava komission ja muiden jäsenvaltioiden tarkastettavaksi.

– Sosiaali- ja terveyspalvelut sen sijaan ovat vahvemmin kansallisen päätösvallan piirissä, eikä vastaavaa direktiiviä ja notifiointivaatimusta ole. Vaikka puhumme molemmissa tapauksissa "notifioinnista", kyse on eri asioista, Saarikko kirjoittaa.

Notifiointi-kohu on vielä ennenaikaista, sillä lakiesitys ehtii muuttua vielä moneen kertaan. Se ei ole lähtenyt edes lausuntokierrokselle ja esityksen valiokuntakäsittely on vasta kuukausien päästä, jolloin kansanedustajat pääsevät ottamaan siihen kantaa.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi