Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kodin liiallinen viilennys kovilla helteillä voi altistaa talon rakenteet kosteusvaurioille

Ylijäähdyttäminen voi aiheuttaa kosteusvaurioita.

Kodin viilentämisessä piilee myös riskejä. Kuvituskuva. Kuva: Raisa Nerg / Juttupankki Stoori

Pitkään jatkuva kostea hellesää voi tehdä asunnon sisäilmasta tukalan. Asiantuntijoiden mukaan asunnon viilentämisessä tulisi kuitenkin pitää pää kylmänä eikä syyllistyä ylilyönteihin.

Hellekeleillä asuntojen liikaviilentäminen on merkittävä riski, sillä jyrkkä lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä edistää veden kondensoitumista esimerkiksi ilmalämpöpumppuihin ja kaukojäähdytyslaitteiden pinnalle.

– Kun sisäilmaa jäähdytetään liikaa, rakenteiden sisälle voi muodostua kondensiopiste ja pumppuihin kertyä runsaasti vettä. On tapauksia, että ilmalämpöpumpun poistovesiputken asento on kääntynyt väärään suuntaan tai laitteen puhdistaminen on laiminlyöty, ja näin tiivistynyt vesi on päässyt aiheuttamaan kosteusvaurioita, Suomen Rakennusterveyspalveluiden rakennusterveysasiantuntija Miika Natunen kertoo.

Suositus: vain muutaman asteen ero sisällä ja ulkona

Ilmalämpöpumppujen käyttä­jien tulisi Miika Natusen mukaan seurata laitevalmistajien huoltosuosituksia. Yleensä laite on puhdistettava vähintään kerran vuodessa ja useammin, jos kyseessä on eläintalous tai asuntoon kertyy muutoin tavallista enemmän pölyä.

– Kondensoitumisen välttämiseksi sisäilma kannattaa jäähdyttää vain muutaman asteen ulkolämpötilaa viileämmäksi. Ilmatieteen laitoksen sivuilta on myös helppo seurata, mikä on kunkin päivän kastepistelämpötila eli lämpötila, jossa höyry voi alkaa tiivistyä vedeksi viileille pinnoille, Natunen ohjeistaa.

Sisäilma kannattaa jäähdyttää vain muutaman asteen ulkolämpötilaa viileämmäksi. Rakennusterveysasiantuntija Miika Natunen

Asumisterveysliiton rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö kehottaa myös välttämään ilmalämpöpumppujen otsonointitoimintoa:

– Toiminnon on tarkoitus raikastaa sisäilmaa, mutta niillä pitoisuuksilla sen raikastava vaikutus on olematon. Mikäli talon rakenteet ovat kunnossa, sisäilma ei tarvitse raikastamista. Sen sijaan pienetkin otsonipitoisuudet voivat aiheuttaa hengitystieoireita erityisesti astmaatikoille.

"Ilmankosteuden pääsyä rakenteisiin ei voi estää"

Entä voiko ulkoilman kosteus jäädä muhimaan seinän rakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita?

– Ongelmia ei pitäisi tulla niin kauan, kun seinärakenne on oikeaoppisesti tehty ja eriste on orgaanista ainesta, esimerkiksi puhallusvillaa. Tällöin kosteus ei pääse tiivistymään seinäpinnalle. Vastaavasti epäorgaaniset lasi- ja kivivilla eivät ime vesihöyryä, mikä voi olla ongelmallisempaa, Omakotiliiton tekninen asiantuntija Jorma Lehtojuuri kertoo.

– Jos ilmaraot on jätetty rakentamatta ja lisäksi asunnon sisäilmaa viilennetään liikaa, kosteus voi päästä tiivistymään höyrysulkuun. Jos kosteus ei pääse tuulettumaan pois ja hellejakso kestää vielä kauan, voi näissä olosuhteissa rakenteeseen syntyä mikrobivaurio, Rämö puolestaan arvioi.

Natunen näkee, ettei pelkkä ilmankosteus voi kesähelteillä aiheuttaa ongelmia, jos talon rakenteet ovat kunnossa. Hänen mukaansa kostea hellesää voi kuitenkin pahentaa jo alkamassa olevaa kosteusvaurioita.

– Ilmankosteuden pääsyä rakenteisiin ei voi estää, mutta rakenteet on tehty kestämään ulkoilman kosteuden vaihtelua. Jos kosteutta kuitenkin kertyy rakenteisiin niin, että se alkaa aiheuttaa vaurioita, on vika joko rakennuksen teknisissä järjestelmissä tai itse rakenne ei ole kunnossa, Natunen summaa.

Ilman liikkumisella suuri merkitys kosteuden poistossa

Lehtojuuri nostaa esille myös alan epätietoisuuden passiivitalojen rakenteiden kosteudensiedosta.

– Passiivitalot ovat verraten uusia, ja niissä on ylipaksu lämmöneristekerros. Vielä ei ole kertynyt riittävästi tietoa, voiko niiden rakenteisiin jäädä kosteutta, Omakotiliiton tekninen asiantuntija Jorma Lehtojuuri sanoo.

Tiedossa kuitenkin on, että paksut eristekerrokset ovat alttiimpia rakennevirheille. Lehtojuuren mukaan eristeeseen kiireessä jäänet aukot pitäisi ainakin teipata huolellisesti, jotta rakenteesta tulee oikeanlainen.

Jos ilma on hyvin kosteaa, kannattaa Lehtojuuren mukaan olla tarkkana myös paikoissa, joissa seinä erottaa kaksi sisälämpötilaltaan hyvin erilaista tilaa. Tällöin kosteus voi niin ikään tiivistyä huoneiden väliseen seinään ja valua vetenä alas.

Lue myös: Lahdessa lämpiää kesäisin yleinen rantasauna, josta tietävät vain harvat – "Tämä on keidas"

Tämä riski korostuu erityisesti saunaa ja kylpyhuonetta erottavassa seinässä: sauna lämpenee aina kylpyhuonetta selvästi kuumemmaksi, ja molemmat tilat ovat säännöllisesti myös kosteita.

Koska painovoimainen ilmanvaihto ei kuumalla säällä käytännössä toimi, tulisi erityisesti märkätilojen kuivuminen varmistaa pitämällä lattialämmitystä päällä hellepäivänäkin ja edistää tilan kuivumista vetämällä lastalla enimmät vedet lattialta viemäriin.

– Kylpyhuoneen oven voi pitää kiinni, ettei lämpö paahda muualle huoneistoon. Ilmanvaihdon tulisi olla niin tehokas, että kosteus haihtuu kaakelipinnoilta tunnissa tai parissa, Lehtojuuri muistuttaa.

Myös Hannele Rämö korostaa ilman liikkumisen merkitystä kosteuden poistossa:

– Tuulettimet ovat siihen tarkoitukseen hyviä, vaikka lisäävätkin sähkönkulutusta.

Miia Ruuttula
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X