Kuuma kesä saa monet suomalaiset ulos ja auringon alle. Itä-Suomen yliopiston ihotautien ja allergologian professori Ilkka Harvima pysyttelee auringonsäteiden tavoittamattomissa.

– Minkä takia auringossa tulisi olla? D-vitamiinia voidaan ottaa purkistakin ja niinhän tehdään pimeän talven aikanakin. Ei kukaan ihotautilääkäri voi suosittaa auringossa lojumista.

Jos sinne kuitenkin menee, Harvimalla on selvät ohjeet.

– Aurinkoon mennään sillä tavalla, että pistetään aurinkovarjo pystyyn, lierihattu päähän, aurinkolasit silmille, laitetaan pitkähihainen poolopaita ja pitkälahkeiset housut ja paljaalle ihoalueella levitetään aurinkosuojavoidetta, vähintään 30 suojakertoimella.

Harva suomalainen varustautuu kuumaan kesäpäivään Harviman kuvaamalla tavalla, vaikka syytä olisi. Maassa on tällä hetkellä Harviman mukaan käynnissä ”ihosyöpäepidemia.”

– Ihotautipoliklinikoille tulee ihosyöpäpotilaita ovista ja ikkunoista. Ihotautipolit ovat muuttumassa ihosyöpäpoliklinikoiksi. Ja yli 90 prosenttia ihosyövistä johtuu auringosta, Harvima listaa.

Kuusi ihotyyppiä

Auringon ultraviolettisäteily aiheuttaa ihoon aina DNA-vaurioita. Ihon oma korjausmekanismi korjaa näitä vaurioita tuhansia kertoja päivässä.

Joskus vauriot korjataan väärin, jolloin ihmiselle voi kehittyä ihosyöpä. Ihon palaminen taas johtuu siitä, että ultraviolettisäteitä tulee liikaa ja iho tulehtuu.

– Jos UV:ta tulee tarpeeksi, korjausmekanismi ei enää toimi ja ihosolu ohjataan kuolemaan, Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Lasse Ylianttila kertoo.

Huonosti ruskettuvilla ja herkästi palavilla ihmisillä on muita suurempi riski sairastua melanoomaan. Ihmiset voidaan jakaa karkeasti kuuteen eri ihotyyppiin. Hyvin vaaleaihoiset, punatukkaiset ja pisamaiset kuuluvat I-tyyppiin. He palavat auringossa hyvin nopeasti eivätkä rusketu lainkaan.

– Suurin osa suomalaisista kuuluu II-tyypin tai III-tyyppiin. Eli iho kestää jonkin verran aurinkoa, mutta palaa kuitenkin aika herkästi, Ylianttila sanoo.

Pidempiaikainen auringolle altistuminen tekee ihon pintakerroksesta paksumman. Ihonvärin muuttuminen tummemmaksi tapahtuu nopeammin. Ruskettuminen antaa vain vähäisen suojan auringon UV-säteilyltä.

– Suurimmillaan rusketuksen ja ihon paksuuntumisen antama suoja vastaa suojakerrointa 6–7, Ylianttila kertoo.

Suoja ei siis ole suuri – aurinkorasvaa noin pienellä suojakertoimella tuskin on edes saatavilla. Solariumrusketuksen suojakerroin on vielä pienempi, ainoastaan kahdesta kolmeen, sillä se ei tee ihosta paksumpaa.

 – Ennen etelänmatkaa solariumista haetulla suojarusketuksella ei ole käytännössä mitään vaikutusta, Ylianttila sanoo.

Runsasluomiset erityisvaarassa

Joillain potilasryhmillä on lisääntynyt riski sairastua melanoomaan. Runsasluomisten tai epätyypillisten luomien syndroomaa sairastavien pitäisi tarkkailla luomiaan. Valtaosa melanoomista kehittyy aiemmin terveen näköiselle iholle ja noin 30 prosenttia olemassa olevaan luomeen.

– Jos aiemmin terveen näköiselle iholle tulee ykskaks jokin epäilyttävä muutos, niin siitä kannattaa aina huolestua, ihotautien ja allergologian professori Ilkka Harvima sanoo.

Aurinko aiheuttaa syövän lisäksi myös kroonisia aurinkovaurioita.

– Ensin ihoon alkaa tulla hienoisia ryppyjä ja pigmenttikirjavuutta, iho muuttuu karheaksi, Harvima kertoo.

Sekä Harvima että Ylianttila suosittelevat seuraamaan päivittäin Suomen Ilmatieteen laitoksen UV-indeksiä. Suomessa indeksi on suurimmillaan 6–7. Auringolta suojautumista suositellaan, kun indeksi on 3.