Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ilman lakejakin syntyy toistakymmentä maakunnallista sotea

Suomessa toimii jo kuusi maakunnallista tai lähes maakunnallista sotea. Ainakin kaksi on vireillä.

Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat tällä hetkellä joko kunnat yksinään tai kuntia laajemmat yhteistoiminta-alueet. Kuva: Mikko Makkonen

Sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnallistuvat Suomessa, vaikka yhtään maakunta- ja sote -lakia ei eduskunnassa hyväksyttäisikään.

– Suomeen syntynee yli kymmenen maakunnallista ratkaisua, vaikka lait eivät etenisikään, sanoo erityisasiantuntija Antti Kuopila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tällä hetkellä perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimivat maakunnallisina Siun Sotessa Pohjois-Karjalassa, Eksotessa Etelä-Karjalassa, Siutessa Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuun sotessa. Lähes tai osin maakunnan kattavia ovat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ja Etelä-Savon Essote. Maakunnalliset sotet ovat vireillä ainakin Kymenlaaksossa ja Satakunnassa.

Omaehtoisten maakunnallisten ratkaisujen syntymistä edesauttaa se, että maakunnissa väliaikaiset valmistelutoimielimet ovat jo pitkään tehneet työtä maakuntahallintojen pohjustamiseksi, eikä tätä työtä välttämättä haluta hukata.

– Erikoistahan tässä on se, että valmisteluorganisaatioiden kautta sote- ja maakuntahallinnon toimeenpano on aloitettu ja on monin paikoin pitkällä, vaikka yhtään lakia ei ole vielä hyväksytty, sanoo uudistukseen perehtynyt yliopistonlehtori Liina-Kaisa Tynkkynen Tampereen yliopistosta.

Omaehtoinen kehitys ei vie maaliin

Omaehtoinen kehitys ei voi kuitenkaan korvata lakisääteistä kehitystä, sanoo politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen Lääkäriliitosta.

– Se johtaa hajanaiseen kehitykseen ja osamaakunnallisiin ratkaisuihin. Vain lakisääteisyys takaa riittävän isot järjestäjät ja perusterveydenhuollon palvelut kaikille yhdenvertaisesti. Valinnanvapaus laajentuessaan yksityiselle sektorille tuo lisää tuottajia juuri perusterveydenhuoltoon, huomauttaa Pärnänen.

Pärnäsen mukaan jo toimivissa maakunnallisissa soteissa ongelmana on demokratiavaje.

– Kuntayhtymien päätökset karkaavat suoraan vaaleilla valittujen päättäjien ulkopuolelle.

Kuopilan mukaan iso toiminnallinen ero hallituksen sote-esityksessä ja jo toimivissa ratkaisuissa on omistuspohja. Kuntayhtymissä ja vastuukuntamalleissa kunnat ovat omistajia ja rahoittajia. Hallituksen mallissa kunnat häviävät kokonaan taustalta ja maakunnista tulee itsenäisiä juridisia toimijoita, jotka saavat rahoituksensa valtiolta.

Jos lait eivät etene, tilanteesta voi tulla sekava

Mikäli maakunta- ja sote -lait hyväksytään syksyllä eduskunnassa ja uudistus toteutuu vuoden 2021 alusta, ainakin osamaakunnallisten mallien rakentelu loppuu heti, arvioi Pärnänen.

Kuopilan mukaan aito maakunnallinen kehitys vauhdittuu, mikäli lait hyväksytään. Jo sovittu vuoden lisäaika uudistuksen toteuttamiseen on kuitenkin tarpeen.

– Ne alueet, joilla sote toimii jo maakunnallisesti, ovat etulyöntiasemassa, mutta on alueita, joilla valmistelutyö on vielä aika alkutekijöissään.

Jos taas lait kaatuvat eduskunnassa tai niiden käsittely viivästyy ja siirtyy uudelle hallitukselle, tilanne voi olla sekava.

– Suuret kaupunkiseudut Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa eivät välttämättä lähde mukaan maakunnallisiin ratkaisuihin, arvioi Tynkkynen.

Myös yksityistämiset saattaisivat lisääntyä.

– Kunnat maksavat yksityiselle palvelutuottajalle sovitun vuosimaksun. Se luo tunteen, että sote- kustannukset pysyvät hallinnassa, Tynkkunen huomauttaa.

Tynkkysen mukaan kriisimielialaa ei kuitenkaan kannata lietsoa.

– Sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa eivät romahda, ja ovathan ne nytkin maailman parhaimpien joukossa.

Perusongelmana hajanainen kuntakenttä

Sote-palveluiden järjestämisessä Suomessa perusongelmana on ollut kuntakentän hajanaisuus ja asukasmäärältään pienten kuntien suuri määrä. Kuntien mediaanikoko oli viime vuoden lopulla 6 145 asukasta. Puolessa Suomen kunnista on siis mediaanilukua vähemmän asukkaita.

– Suomessa sosiaaliturva perustuu asuinpaikkaan, ja kuntaa voi verrata vakuutusyhtiöön, joka kustantaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Muutaman tuhannen asiakkaan vakuutusyhtiö on aika pieni, havainnollistaa Tynkkynen.

Lisäksi etenkin syrjäisten kuntien saamat "vakuutusmaksut" eli kuntaverot pienenevät asukaspohjan ikääntyessä ja siirtyessä eläkkeelle, eli silloin kun kulut kasvavat.

Kehitys kohti leveämpi hartioita alkoi jo 25 vuotta sitten

Soten maakunnallistumiskehitys alkoi vuoden 1993 valtionosuusuudistuksesta.

– Pian sen jälkeen havaittiin, että monet kunnat ovat liian pieniä vastatakseen sosiaali- ja terveyspalveluista, sanoo Tynkkynen.

Kehitys vauhdittui vuonna 2006 käynnistetyssä Paras-hankkeessa, jossa sote-palvelujen järjestämiseksi vaadittiin vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja.

– Tähän perustuvat vastuukunta-mallit, ja spontaani maakuntakehitys on kulkenut tämän kehityksen rinnalla, kertoo Pärnänen.

Paras-hanke pysäytettiin vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen, ja painopiste siirrettiin kuntaliitoksiin. Sipilän hallituksen maakunta- ja sote -mallin myötä kuntaliitokset loppuivat.

Pärnäsen mukaan nyt jos koskaan sote-uudistus on uskallettava tehdä.

– Jos aina ajatellaan, että tehdään vielä parempi, niin sitten ei tehdä koskaan mitään. Näin iso uudistus ei koskaan ole kerralla valmis, vaan sitä pitää sitten korjata ja kehittää.

Tynkkynen muistuttaa, että hallituksen malli ei välttämättä samanlaisena sovellu jokaiseen maakuntaan.

– Esimerkiksi suurilla kaupunkiseuduilla on hyvin erilaisia sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä tarpeita kuin pienissä ikääntyvissä kunnissa. Tämän takia maakuntien järjestämisvastuuta ei pitäisi rajata liian tarkasti.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi