Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Rekrytointikokeilu kiinnostanut harvaa – Iina Sorvari löysi kokeilun avulla oman paikkansa

Eri työkokeilujen vaikuttavuutta aletaan pian tutkia. Selvityksen pitäisi olla valmis vuoden lopussa.

Iina Sorvarin mukaan rekrytointikokeilu tarjosi mahdollisuuden näyttää, missä hän on todella hyvä. Kokeilun avulla löytyi ensimmäinen vakituinen työpaikka. Kuva: Johanna Erjonsalo

Henkilöstöhallinnossa työskentelevä Iina Sorvari on tyytyväinen, sillä hän sai tammikuussa uransa ensimmäisen vakituisen työpaikan. Se löytyi työttömille työnhakijoille tarkoitetun rekrytointikokeilun kautta, kun Sorvari oli ehtinyt määräaikaisen työsuhteensa loputtua olla työttömänä vain puolitoista kuukautta.

– Tuntuu, että olen löytänyt oman paikkani. Rekrytointikokeilu tarjosi minulle mahdollisuuden näyttää sen, missä olen todella hyvä.

Yksi näistä näytön paikoista oli sisäinen viestintä. Se ei aiemmissa työpaikoissa ollut kuulunut Sorvarin vastuualueisiin, mutta hän on nyt saanut sen hoitamisesta hyvää palautetta.

Noin 400 kokeilijaa 1,5 vuodessa

Vain harva työtön on hakeutunut rekrytointikokeiluun. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaston mukaan rekrytointikokeiluja on tammikuun 2017 ja toukokuun 2018 välillä aloitettu yhteensä vain noin 410.

Erityisasiantuntija Ville Heinonen TEMistä arvioi, että aloitettujen kokeilujen määrä on suunnilleen sama kuin kokeilijoiden määrä. Useamman kuin yhden kokeilun tehneitä saattaa hänen mukaansa olla joitakin kymmeniä.

– Luvut ovat aika alhaisia verrattuna muihin työkokeiluihin, hän arvioi.

Kaikkiaan työkokeiluissa on vuosittain yli 10 000 henkilöä keskimäärin koko vuoden ajan. Luku kuvaa "henkilötyövuosia" eli kuinka moni on vuoden keskimääräisenä päivänä ollut työkokeilussa.

Rekrytointikokeilu on vapaaehtoinen, tavalliseen työkokeiluun TE-toimisto voi ohjata työttömän.

Eri kokeiluilla myös tavoitellaan eri asioita: rekrytointikokeilu on ikään kuin työnäyte, kun taas työkokeilulla tuetaan työmarkkinoille paluuta, esimerkiksi etsitään uutta uraa.

Lue myös: Työloma kiehtoo nuoria aikuisia - tehdään töitä mutta on osattava rentoutuakin
 

Suosion vähäisyyteen ehkä monta syytä

Rekrytointikokeilun pieni suosio voi johtua useasta syystä, arvelee Uudenmaan TE-toimiston palveluesimies Olli-Pekka Surakka. Työnantajat voivat suosia tavallista työkokeilua, koska se voi olla pitempikin kuin kuukauden. Toisaalta työnhakija ei saa rekrytointikokeilusta kulukorvauksia, toisin kuin työkokeilusta.

Surakka lisää, että myös työmarkkinoiden tilanne on nyt erilainen kuin rekrytointikokeilun suunnittelun aikaan.

– Nyt ne työnhakijat, joilla on osaaminen ja muu kunnossa, työllistyvät paremmin, kun työpaikkoja on paremmin tarjolla. Rekrytointikokeiluhan on tarkoitettu nimenomaan sellaisille, joilla valmiudet ovat kunnossa.

Surakka arvelee, että työnantajat palkkaavat työnhakijan mieluummin suoraan palkalliselle koeajalle kuin rekrytointikokeiluun, koska haluavat heti sitouttaa työntekijän yritykseen.

Iina Sorvari uskoo, että työnhakijat eivät yksinkertaisesti tiedä rekrytointikokeilusta. Hänkin kuuli siitä vasta, kun sai TE-toimistosta tiedon rekrytointikokeiluun halukkaasta työpaikasta.

Sorvari innostui kokeilusta, koska koki sen mahdollisuudeksi näyttää kyntensä. Palkattomuuskaan ei häntä haitannut.

– Ainoastaan työmatkoja mietin, koska ne joutui maksamaan omasta pussista, kertoo Hyvinkäällä työskentelevä helsinkiläinen.

Sorvarin mielestä rekrytointikokeilu sopii erityisesti uransa alussa oleville. Itsekin hän valmistui HR-alalle vasta vuonna 2016.

Työllistämisvaikutusta ei vielä tiedetä

Sitä, kuinka suuri osa rekrytointikokeiluun osallistuneista on Iina Sorvarin tapaan työllistynyt kokeiluyritykseen, ei vielä tiedetä. Tämä johtuu Ville Heinosen mukaan siitä, että työnvälitystilastossa ei ole tarkkoja tietoja työllistymisestä.

– Tilastossa seurataan kuitenkin, onko asiakas edelleen työttömänä työnhakijana kolme kuukautta palvelun jälkeen. Rekrytointikokeilun kohdalla työttömänä oli noin 23 prosenttia palvelun päättäneistä, joilla seurantapiste oli vuonna 2017, ja noin 22 prosenttia niistä, joilla seurantapiste oli tammi-huhtikuussa 2018, Heinonen kertoo.

Työkokeiluissa olleista kolme kuukautta myöhemmin työttömänä oli noin 41 prosenttia vuonna 2017 ja 38 prosenttia vuonna 2018.

– On hyvä huomata, että rekrytointikokeilu perustuu vapaaehtoisuuteen ja osallistujien omaan aktiivisuuteen, joten kyseessä on työllistymisedellytyksiltään muista työkokeiluun osallistuvista eroava joukko. Rekrytointikokeiluun osallistuvilla on oletettavasti muita työkokeilijoita paremmat lähtökohdat työllistyä kokeilun jälkeen muidenkin tekijöiden johdosta, Heinonen puntaroi.

Olli-Pekka Surakka ei ole kuullut, että mikään työnantaja olisi jättänyt rekrytointikokeilijan palkkaamatta.

– Tästä ei ole tullut mitään negatiivista palautetta edes asiantuntijoiltamme, mikä on hyvä signaali. Heiltä palautetta tulee helposti, jos jokin ei toimi.

Eri työkokeilujen työllistämistehoa selvitetään tutkimuksessa, jota kilpailutetaan parhaillaan. Selvityksen pitäisi valmistua vuoden lopussa, jolloin päättyy myös rekrytointikokeilukokeilu.

Rekrytointikokeilu

Osa kärkihanketta

Rekrytointikokeilu on yksi hallituksen työllisyyden kärkihankkeen pilottikokeiluista. Se alkoi tammikuussa 2017 ja jatkuu tämän vuoden loppuun.

Rekrytointikokeilussa työtön työnhakija ja työnantaja voivat sopia korkeintaan kuukauden palkattomasta työjaksosta. Tarkoitus on, että yritys palkkaisi työnhakijan kokeilujakson jälkeen töihin.

Jos työsuhdetta ei kokeilun jälkeen synny, työnantajan on annettava TE-toimistolle selvitys, miksi se ei palkannut hakijaa.

Kokeilu on molemmille osapuolille vapaaehtoinen eikä TE-toimisto ohjaa työnhakijoita siihen.

Rekrytointikokeilussa työnhakija saa vain normaalin työttömyyskorvauksen ilman korotuksia tai kulukorvauksia.

Rekrytointikokeilussa työnhakija ei ole vielä työsuhteessa työnantajaan. Työnantajavakuutuksesta huolehtii työ- ja elinkeinoministeriö.

Kokeilu voi kestää korkeintaan kuukauden. Kestolle ei ole määritelty alarajaa. Jos yritys palkkaa työnhakijan, kokeilujakso vähennetään koeajasta.

Kokeilu kerryttää aktiivimallin mukaista aktiivisuutta.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X