Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Oma tupa, oma lupa – 10 vuotta kodittomana ollut Laukkanen tahtoisi oman kodin, jossa olisi tv ja pyykinpesukone

Päijät-Hämeessä koditon voi saada kodin asumispalveluiden kautta. Kaikki kodittomat eivät kuitenkaan huoli apua, sillä tilanteeseen ollaan passivoiduttu tai halutaan elää ilman velvoitteita. Entisen kodittoman mielestä asunnottomien tulisi olla vieläkin vahvemmin mukana heille tarkoitettujen palveluiden kehittämisessä.

Koditon Laukkanen ei tiedä, miten vuoden verran kotina toimineen asuntovaunun saisi hiekkakentältä liikkeelle, ja mihin vaunun voisi seuraavaksi viedä. "Johonkin on varmaan liikuttava" sano Saksalan luvaton karavaanari. Kuva: Katja Luoma

Lahden Saksalassa, lähellä vanhaa junarataa, asustaa Ari-Pekka Laukkanen. Virallinen osoite Laukkaselta puuttuu tosin kokonaan, sillä mies on ollut liki 10 vuotta kodittomana.

Viimeisen vuoden ajan Laukkanen on asunut käytännössä Saksalan Krouvin ja Teboilin takana sijaitsevalla hiekkakentällä, jonne hän on onnistunut kuljettamaan pienen asuntovaunun autollaan. Auto on sittemmin on mennyt rikki ja nököttää nykyisin käyttämättömänä vaunun edustalla.

Lähinnä rekkaparkkina toimiva ja muuten tyhjyyttään ammottava hiekkakenttä kuuluu isolle rakennusyritykselle SRV:lle, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yrityksestä kerrotaan, ettei selkeitä tulevaisuudensuunnitelmia pitkään tyhjillään olevan tontin suhteen vieläkään ole. Tontille on koitettu etsiä uutta omistajaa tai kehittäjää. Yrityksessä Laukkasesta ei olla oltu tietoisia.

Laukkasen asuminen alueella on aiheuttanut puheenpartta alueen asukkaissa sekä yrityksissä.

Saksalan Krouvin ja Teboilin takana olevalla hiekkakentällä oleva kyltti on jäänteitä entisistä ajoista. Nykyisin käytännössä rekkaparkkina toimiva tyhjä kenttä, kuuluu ulkopaikkakuntalaiselle rakennusyhtiölle. Kuva: Katja Luoma

– Kuljen usein radan vartta pitkin pyörällä keskustaan ja takaisin. Vaunua on vaikea olla huomaamatta. Vaunu on ollut parkkeerattuna kentällä koko viime talven ajan ja on yhä edelleen. Pihalle on haalittu ihme määrä kaikkea romua ja paikka on muutenkin siivottoman näköinen, sanoo lähistöllä asuva Patrick Alander.

Hänen mukaansa eniten ihmetystä herättää miehen jätehuolto, josta Alander epäilee suurimman osan päätyvän luontoon.

– Olen ilmoittanut asukkaasta kaupungille monta kertaa, mutta viimeksi kädet pestiin sillä, ettei kyseessä ole kaupungin omistama alue. Mielestäni tällaista karavaanarialuetta ei saa perustaa mihin tahansa ilman lupaa, Alander pohtii.

Saksalan Krouvin yrittäjä Janika Mantere sanoo, ettei Laukkasesta ole ollut Krouvin puolella muuta harmia, kuin kerran, kun mies yritti peseytyä ravintolan saniteettitiloissa. Jonkun verran Laukkanen on tuonut roskiaan Krouvin jäteastioihin, mutta käyttäytyy muuten normaalin asiakkaan tavoin. Myös Teboililta kerrotaan Laukkasen olevan hyväntuulinen asiakas.

Häädön uhka pelottaa koditonta karavaanaria

Kohuttu asuntovaunu sijaitsee aivan hiekkakentän perimmäisessä nurkassa. Vaunun edustalla on selvästi nuotion jälkiä, pari polkupyörää ja pari tuolia. Laukkanen avaa vaununsa oven unisena. Hymy on kuitenkin herkässä, kun vastassa onkin toimittaja ja valokuvaaja eikä esimerkiksi poliisi.

– Poliisit kävivät aamupäivällä ja sanoivat, että vaunu on siirrettävä. Oli aikamoinen järkytys, kun ne paukuttivat oveen. Ajattelin, että koko vaunu kaatuu, Laukkanen sanoo.

Hän kuivaa sateen kastelemat pihatuolit nuhjuisen puseronsa hihalla, jotta vieraat voivat istua. Laukkasen mukaan poliisit ovat vierailleet hänen luonaan aikaisemmin vain pari kertaa.

Laukkanen käärii tupakan. Hän hämmästyy kuullessaan, että naapurit ovat olleet huolissaan hänen leiriytymisestään.

– En oo tehny mitään pahaa, enkä häirinny ketään. Kaveri on tuonut tavaroita vaunun taakse, jotka se on dyykannut roskalavoilta. Mitään ei ole varastettu, hän vakuuttaa.

Laukkasen silmät kostuvat, kun hän puhuu. Ahdistus poliisin käynnin jälkeen ja pelko tulevaisuudesta painavat miehen mieltä.

– Hyvä, että tulitte. Ihan valuu veet silmist, Laukkanen sanoo kuivaten kyyneliään.

Laukkasella on surulliset silmät ja rankka tarina kerrottavanaan. Vuoristoradan kaltaista elämäntarinaansa mies höystää vitsailemalla. Välillä on ollut rankkaa, mutta eteenpäin on silti menty. Kuva: Katja Luoma

Hämeen poliisin komisario Outi Pennanen ei voi vahvistaa, että Laukkasen luona olisi käyty, mutta sanoo, ettei poliisi lähtökohtaisesti poista ketään alueelta ilman maanomistajan tekemää ilmoitusta.

– Yksittäistä tapausta on vaikea kommentoida. Jos henkilö poistetaan alueelta, siihen voi olla paljon erilaisia syitä kuten järjestyshäiriö tai hallinnan loukkauksesta, joka on jo rikos eli henkilö on ottanut haltuunsa toisen henkilön hallinnassa olevaa omaisuutta. Leiriytyminen on mahdollista myös jokamiehen oikeuksien puitteissa, mutta näitä katsotaan aina tapauskohtaisesti, Pennanen selittää.

Jos Laukkanen häädettäisiin alueelta, ei komisario osaa sanoa, mitä tapahtuisi miehen tavaroille.

– Poliisi ei koske miehen tavaroihin. Se on ulosoton tehtävä. Poliisi kutsutaan paikalle vain turvaamaan häätöä.

Pennasen mukaan poliisilla on hyvä käsitys alueensa kodittomista ja myös Laukkasesta ollaan tietoisia. Poliisi pyrkii osaltaan ohjaamaan kodittomia erilaisten tukipalvelujen, kuten sosiaalihuollon, päihde- tai mielenterveyspalvelujen äärelle. Kaikki kodittomat eivät kuitenkaan halua apua.

– On sellaisiakin tilanteita, että ihmiset haluavat viettää tällaista suhteellisen vapaata elämää ilman mitään velvoitteita. Kodittomuus ei aina ole pakon sanelemaa, vaan siellä voi olla muitakin syitä, Pennanen sanoo.

Kodittoman arki: ruokaa roskiksista ja peseytyminen uimahallilla

Tie kodittomuuteen alkoi Laukkasen kertoman mukaan luottotietojen menettämisestä. Asunnon menetettyään hän nukkui ensin ystäviensä nurkissa, rappukäytävässä ja joskus putkassakin. Sitten hän hankki auton ja nukkui siellä useamman vuoden. Kun Laukkanen tapasi nykyisen naisystävänsä Katrin, asuivat he Katrin asunnossa kunnes sekin meni alta reilu vuosi sitten maksamattomien vuokrarästien takia.

Nykyisin Laukkanen elää toimeentulotuen perusosan turvin, joka on piirun alle 500 euroa kuukaudessa. Ruokaa hän hakee leipäjonoista ja kauppojen roskalavoilta. Nälkää ei ole tarvinnut nähdä.

– Se tästä vielä puuttuisikin, tuhahtaa Laukkanen.

Hiekkakentällä olevassa vaunussa ei ole sähköä eikä vettä. Laukkanen sanoo laittavansa ruokaa kaasun avulla, jonka hän ostaa läheiseltä huoltoasemalta.

Lue myös: Lahtelaismiehen tarina: tuli lopputili, avioero ja korkki aukesi - kodittomuus voi olla inhimillinen tragedia tai itse valittu tapa elää
 

Asuntovaunun edustalla on pieni astia, joka täyttyy sadevedestä. Siinä Laukkanen kertoo pesevänsä kasvonsa ja sen minkä pystyy. Normaalisti mies käy peseytymässä Saksalan uimahallissa pari kertaa viikossa, mutta uimahallin ollessa suljettuna kesän huoltotauon ajan, on edellisestä suihkusta ennättänyt kertyä jo monta viikkoa.

– Tykkään samoilla tuolla metsissä ja syöttää lintuja ja oravia. Joskus nuorena harrastin metsästystäkin, mies kertoo.

Millä muulla tavoin koditon täyttää päivänsä?

– Nukun todella paljon, sillä elämä ahdistaa ja nukkuminen helpottaa oloa. Joskus öisin herään ja istun ulkona. Kukkiakin koitin istuttaa vaunun edustalle, mutta ne kuolivat maahan.

Elämänhallintaa lähdetään korjaamaan omatyöntekijän kanssa

Päijät-Hämeessä oli vuosi sitten 60 asunnotonta, joista 53 sijoittui Lahden alueelle. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueella asunnottomasta otetaan koppi, mikäli henkilö hakeutuu itse sosiaalihuollon asiakkaaksi tai yöpyy Apilakadun yhden yön päivystysluonteisessa majoituksessa. Henkilölle nimetään omatyöntekijä, joka on sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja, ja jonka kanssa asioita lähdetään selvittämään, kertoo Sanna Tasanko Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän sosiaalihuollon ohjaus- ja neuvonta Polusta.

Asumisen tukipalveluita on saatavilla useita erilaisia. Suurin osa saatavista asunnoista vuokrataan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kautta.

Sosiaalihuollon avulla saatavia yhteisöllisiä asumisyksiköitä sijaitsee Lahden alueella kolme: Nikulassa, Puntarissa sekä Apilakadulla. Asuntoja on yhteensä 72. Lisäksi asunnoton voi hakea hajasijoitettuja tukiasuntoja, jossa hänellä on käytännössä oma asunto ja asumisen tuen ohjaajan sekä omatyöntekijänsä tuki. Tukiasuntoja on kaikkiaan 90 ja tuetun asumisen ohjaajia kaksi.

Tasangon mukaan joissain asunnoissa tuki tarkoittaa jopa viikoittaista käymistä.

Lue myös: Jättilainojen vanki jää tiedon puutteessa avun ulkopuolelle - "80 prosenttia ei tiedä talous- ja velkaneuvonnasta"
 

– Henkilö saa asumisentuen ohjausta hänen oman tuen tarpeensa mukaisesti. Käytännössä asiakkaan kanssa käydään läpi asioita, joilla asunnon saa pidettyä ja vuokran maksettua, hän selittää.

Etelä-Suomen Sanomat ei tavoittanut ketään kertomaan vapaiden asuntojen tilanteesta Lahdessa.

Hyvinvointikuntayhtymä hankkii myös ostopalveluna tuettua asumista, joista A-klinikan tuottama asumisen tuki kattaa 18 asuntoa ja Sininauha 19. Ostopalvelun kohdalla palveluntuottajat valitsevat asukkaat, tekevät vuokrasopimukset ja järjestävät tukitoimet yhteistyössä henkilön omatyöntekijän kanssa.

Mikäli henkilö haluaa hakea yksityistä asuntoa, mutta hänen luottotietonsa ovat menneet, voi asuntoa lähteä etsimään esimerkiksi Y-Säätiön M2-kotien kautta. Lahdessa M2-koteja on vapaana tai vapautumassa viiden asunnon verran.

Myös seurakunnan diakoniatyön kautta välitetään asuntoja. Lahden seurakuntayhtymällä on kaikkiaan 15 tukiasuntoa, jonka lisäksi he vuokraavat 12 Y-Säätiön asuntoa. Lahden seurakuntayhtymän diakoniajohtaja Petri Määttä kertoo kaikkien asuntojen olevan kuitenkin tällä hetkellä käytössä.

– Jono seurakunnan asuntoihin ei perinteisesti ole ollut kovinkaan pitkä. Uusia vuokrasopimuksia kirjoitetaan lähes kuukausittain, sanoo Määttä.

Toiveena oma yksityinen koti

54-vuotias Laukkanen on asunut Lahdessa yli 30 vuotta. Paikkakunnalle hän muutti Punkaharjulta työn perässä ollessaan vielä pojankloppi. Pari vuosikymmentä Laukkanen vietti rakennustyömailla ympäri Lahtea ja Helsinkiä. Matkan varrelle mahtuu myös useampia vankilakäyntejä, mutta niistä hän ei halua keskustella.

– Viimeisestä kerrasta on yli 10 vuotta. Ei se ole kehumisen aihe, hän sanoo.

Laukkasella ei ole tukipiiriä ympärillään. Vanhemmat sekä kaksi sisarta ovat kuolleet, kuin myös suuri osa miehen ystävistä.

– Ystävät menivät viinan ja pillereiden myötä. Joskus, kun elämässä on käyty todella kovilla, olen itsekin ottanut pameja, mutta enää en halua niitä käyttää. Huumeet eivät kiinnosta, hän selittää.

Miehen lähiverkostosta on enää jäljellä isoveli ja yksi sisko. Laukkanen sanoo sisarusten välien olevan kohtalaiset, vaikka he eivät näekään toisiaan usein. Elämä on vienyt kaikkia eri suuntiin.

– Veljellä on paljon rahaa. Hän ei ole silti suostunut auttamaan, kun olen pyytänyt rahaa lainaksi, Laukkanen tokaisee.

Perheestä puhuttaessa miehen ilme vakavoituu.

– En päässyt äidin hautajaisiin, kun ei ollut rahaa. Se mua harmittaa edelleen. Pyysin sossulta tukea hautajaismatkan kustannuksiin ja sain 30 euroa. Matkaa olisi kuitenkin kertynyt yli 600 kilometriä. Isän sain sentään kantaa hautaan.

Tulevaisuudessa Laukkanen tahtoisi palata takaisin työelämään. Fyysistä työtä hän ei kuitenkaan voi enää tehdä.

Laukkanen ymmärtää, että vaunu on sisältä kaaoksen valtaama. Väsyneenä ja masentuneena hän sanoo, ettei jaksa enää siivota. Kuva: Katja Luoma

– Ristiselkä on rikki, diabeteksen takia täytyy iskeä insuliinia päivittäin, maksa on lähes tuhottu ja masennus painaa. Eläkkeelle en silti vielä tahtoisi jäädä. Mulla on vielä työintoa.

Mitä Laukkanen sitten haluaisi työelämässä tehdä?

– Jotain sellaista, jossa saa käyttää pääkoppaa ja kädentaitoja, hän sanoo.

Kun Laukkanen miettii elämäänsä, hän huokaisee syvään. Vaikeuksista huolimatta on pysyttävä vahvana.

– Eiköhän tämä vaunu tästä häviä, kunhan vain saisi oikean kodin jostain. Ei se mitään, kyl mä pärjään, oon nukkunu hangen alla 15 asteen pakkasessakin. Mutta kun on tuo emäntä, siitä mä kannan huolta. Tällainen elämä ei oikein sovi sille. Vaunussa on talvella kylmä, mies selittää jälleen kyyneleet silmissään.

Hänen mukaansa liki 3 vuotta sitten kuvioihin tullut Katri on ollut pelastus monessa mielessä. Jonkun aikaa sitten Laukkanen polvistui ja kosi naisystäväänsä ja vastaus oli myönteinen. Häitä ei silti vielä ole suunniteltu.

– Kävin kysymässä Katrin kättä hänen äidiltään Orimattilassa asti. Ostin kaupasta kunnon sormukset. Katrilla on vielä oma sormuksensa, mutta omani vein kaninkonttoriin, Laukkanen kertoo.

Hän sanoo hakeneensa apua tilanteeseensa monelta taholta, mutta kaikkialla on miehen mukaan täyttä. Lisäksi Laukkasella on myös omat kriteerinsä uuden asunnon suhteen, sillä hän tahtoisi oman yksityisen asuntonsa, eikä mielellään kerrostalosta.

– Vittu en mihinkään majoihin mene. Haluan kodin. Ihan oikean kodin, eikä mitään muuta. Sellainen, jossa voi käydä suihkussa, pestä pyykit, katsella tv:tä ja nukkua yöt kaikessa rauhassa, hän sanoo.

Entinen koditon: "Kun päihteet vievät mukanaan, niin ei siinä paljon vuokran maksu enää kiinnosta"

Entinen asunnoton lahtelainen Tapio Mäntynen kiertää asumisyksiköissä puhumassa kodittomuudestaan ja selviytymisestään.

– Asuin kadulla noin kuusi vuotta. Kodittomaksi ajoi kuningas alkoholi, hän kertoo.

Mäntynen sanoo saaneensa ainakin itse sosiaalihuollosta arvokasta tukea. Kaikki lähti raittiudesta, jonka myötä rahaa alkoi jäädä myös vuokran maksuun.

Aikaisemmassa elämässään sekä nykyisessä vapaaehtoistyössään Mäntynen on kohdannut paljon kodittomia. Kaikilla on oma tarinansa, minkä vuoksi kodittomuuteen johtavia syitä on vaikea erotella. Mäntynen kuitenkin arvelee, että suureksi osaksi kodittomuus tulee jo vallitsevasta köyhyydestä tai päihteiden käytöstä.

– Kun päihteet vievät mukanaan, niin ei siinä paljon vuokran maksu enää kiinnosta. Asunto menee alta ja samalla luottotiedot. Maksut siirtyvät ulosottoon ja velkataakan alta on vaikea nousta.

Miten Mäntynen sitten selvisi?

– Todella vaikeaahan se oli, mutta jotenkin onnistuin, hän sanoo.

Lue myös: "Pidän asunnottomuutta rikkautena" - kolme lahtelaista entistä asunnotonta kertoo taustansa
 

Mäntynen kiertää Lahdessa Vailla vakituista asuntoa -yhdistyksen kokemusasiantuntijana. Hän on ollut mukana myös useammassa asunnottomuuden ehkäisyn toimenpideohjelmassa aina vuodesta 2012 lähtien. Entisen asunnottoman sana ei silti paljoa paina.

– Edellisen toimenpideohjelman aikana (Paavo II 2012–2015) oli hieno ajatus, että entiset asunnottomat pääsisivät vaikuttamaan siihen, miten palveluja rakennetaan. Lopulta päätökset esitettiin meille valmiina. Saimme kuitenkin vaikuttaa siihen, että Apilakadulle saatiin grilli takapihalle, Mäntynen harmittelee.

Hän sanoo olevansa pettynyt siihen, että asunnottomuutta pohtivat seminaarit, joissa hän itsekin käy, käsittelevät usein samoja asioita vuodesta toiseen. Kauniista sanoista ei päästä tekoihin, Mäntynen tuumaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä paremmin, jos Mäntynen saisi päättää?

– Vaikea sanoa. Tuettu asuminen tulisi olla vieläkin paremmin seurattua ja tukea olisi annettava vieläkin enemmän. Nyt elämänhallinta saattaa ajautua pois uriltaan tukiasumisessakin. Päihdeongelmia pitäisi myös hoitaa pitkäkestoisemmin, hän pohtii.

Asunnottomuus vähentynyt Suomessa kolmanneksella kymmenen vuoden aikana

Asunnottomuuden vähentäminen on ollut mukana Suomen hallitusohjelmissa lähestulkoon yhtäjaksoisesti 1980-luvun puolivälistä lähtien.

Noin kymmenen vuotta sitten Suomessa asunnottomuustyöhön vakiinnutettiin periaate, jonka mukaan kodittomalle on ensin etsittävä asunto ennen kuin asunnottomuuden taustalla olevia ongelmia lähdetään purkamaan. Toimintatapaa muutettiin myös siten, että asuntoloista luovuttiin ja ne korvattiin tuetulla vuokra-asumisella.

Asunto ensin -periaate laski pitkäaikaisasunnottomuutta seitsemässä vuodessa 35 prosentilla, jonka myötä asunnottomuus laski kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran alle 7 000 henkilöön. Viime vuonna Suomessa oli kaikkiaan 7 112 asunnotonta.

Asunnottomien tukipalvelut ovat silti yhä vajavaiset, sanoo Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen (VVA) hallituksen puheenjohtaja Reijo Pipinen. Vaikka uusin toimenpideohjelma AUNE (2016–2017) keskittyykin asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, Pipisen mukaan kodittomuutta syntyy edelleen.

– Kyse on myös rakenteellisesta ongelmasta. Jos vuokranmaksu jää maksamatta, häätö tulee nopeasti ja joudutaan taivasalle.

Laukkasen aarre on moottoripyörä, jonka hän osti noin 6 vuotta sitten. Pyörää hän ei myisi mistään hinnasta. Kuva: Katja Luoma

Pipisen mukaan häätöjä pyritään sovittelemaan asumisneuvonnan kautta, mutta aina siinä ei onnistuta.

Myös jonot joustaviin vuokra-asuntoihin ovat pitkät. Mitä pidempään ihminen on asunnoton, sitä vaikeampi elämän hallintaa on Pipisen mukaan saada takaisin. Ongelmat kasaantuvat ja henkilö itsekin väsyy.

– Tulevaisuudelta ei toivota enää yhtään mitään. Ihmiset ajattelevat, etteivät he selviä.

Tuoreimpana ongelmana on Pipisen mukaan nuorten kasvava asunnottomuus, joka näkyy esimerkiksi VVA:n matalan kynnyksen palveluissa käyvän väen keski-iän alenemisena. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tilaston mukaan vuonna 2017 alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1 585, joista 320 oli pitkäaikaisasunnottomia.

– Utopinen ajatus olisi tietenkin se, että asunto merkittäisiin perustuslakiin jokaisen subjektiivisena oikeutena, Pipinen sanoo.

Hän on huolissaan myös maakuntauudistuksen vaikutuksesta asunnottomuuteen, kun sosiaalihuolto siirtyy kunnilta suuremman hallinnon alle.

– En usko, että se ainakaan parantaa tilannetta. Ensimmäisenä herää ajatus siitä, että kodittomat hukkuvat isojen rattaiden alle. Suuremmassa mittakaavassa 7000 ihmisen kodittomuus on viiden miljoonan ihmisen Suomessa marginaalinen ongelma, mutta yksilölle kyse on hänen koko elämästään.

Mitä tehdä, jos jää asunnottomaksi?

Kirjaudu asunnottomaksi maistraatissa. Jos haluat kirjoille toiselle paikkakunnalle, varaudu perustelemaan, miksi haluat muuttaa. Poste restante -osoite viestii asunnottomuuden olevan vakavampaa kuin postin ohjaaminen kaverin luokse.

Selvitä majoitusmahdollisuutesi ja kuntasi asunnottomien palvelut kunnan sosiaalipäivystyksestä. Lahdessa Sosiaalihuollon ohjaus- ja neuvontanumero palvelee arkisin kello 9–15 numerosta 03 819 4850.

Lahden kaupunginsairaalassa on myös sosiaalihuollon päivystys ilman ajanvarausta arkisin kello 9–15.

Selvitä tilanteesi sosiaalityöntekijän kanssa ja vuokranmaksukyky sekä mahdollinen tuki vuokran maksuun ja takuuvuokraan. Kelalta voi anoa myös takuuvuokran tukea.

Hae Kelasta etuudet, joihin olet oikeutettu. Selvitä kuntasi kohtuuvuokrarajat eli se, mihin summaan asti Kela korvaa vuokramenot.

Jos sinulla on velkaa, selvitä velan määrä Asiakastieto oy:stä. Maksuhäiriömerkintä ei saa estää asunnon saantia yleishyödyllisistä kohteista. Näitä kohteita ovat sellaisten yhteisöjen asunnot, joille on myönnetty oikeus hakea Valtion asuntorahaston aravalainaa vuokratalojen tai asumisoikeustalojen rakentamista varten. Luottotiedot saa kerran vuodessa ilmaiseksi käymällä Asiakastieto oy:n toimistolla tai sähköpostilla omia henkilötietoja vastaan.

Jos sinulla on vuokravelkaa, laadi maksusuunnitelma joko entisen vuokranantajan kanssa tai ota yhteyttä kunnan tai Takuusäätiön velkaneuvontaan. Vähäistä suurempi vuokravelka on este asunnon saannille, ellet osoita halukkuuttasi tilanteen korjaamiseksi.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi