Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Rapukausi lähtee vilkkaasti käyntiin Päijänteellä, koeravustuksessa saatiin hyvä saalis

Luken tutkijan mukaan Päijänteestä saatu hyvä saalis kertoo, että myös pienvesistä voi saada rapuja. Lämmin ilma on vaikuttanut myönteisesti rapukannan kehittymiseen. Rapuja kannattaa pyytää nyt syvästä vedestä.

Yleisin rapusaalis on täplärapu. Alkuperäiset jokiravut ovat vähentyneet rapuruton takia. Kuva: Mirja Hussain

Lauantaina alkava ravustuskausi näyttää käynnistyvän erittäin hyvin, kertoo rapuihin erikoistunut tutkija Esa Erkamo Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Erkamo kävi tiistaina koeravustamassa Päijänteellä, josta ryhmä sai hyviä saaliita.

– Pienellä osalla naaraista oli vielä poikasia pyrstön alla, mutta osa oli jo vaihtanut kuorensa. Saimme kaikenkokoisia hyviä ja kovakuorisia rapuja.

Erkamon mukaan Päijänteeltä saatu hyvä saalis kertoo siitä, että myös Päijännettä pienemmistä järvistä voi saada rapuja. Pienvesissä kannankehitys on isoja vesistöjä pidemmällä, koska ne lämpeävät nopeammin kuin isot. Erkamon mukaan lämmin ilma vaikuttaa myönteisesti rapukannan kehittymiseen.

Matalissa tummissa ja suojaisissa vesissä meneillään oleva lämpökausi on nostanut veden lämpötilan niin korkeaksi, että ravut eivät välttämättä ole aktiivisia. Jos pintaveden lämpötila nousee 23 asteeseen tai yli, ravut hakeutuvat syvälle, jossa niillä on paremmat olot.

– Rapuja kannattaa pyytää syvästä vedestä. Päijänteellä saimme rapuja parhaiten neljän ja kuuden metrin väliltä, ja parin metrin syvyydeltä jo selvästi heikommin.

Tänä vuonna rapujen kasvukausi alkoi Erkamon mukaan varhain, mikä on nopeuttanut rapujen kehitystä. Toisaalta tuulinen ja viileä kesäkuu jäähdytti isot vesialueet.

– Viimeisin hellejakso on antanut nyt sen verran vauhtia että, että poikaset ovat kuoriutuneet.

Nastolassa ja Vesijärvellä rapuja ei ole paljon

Pienvesien raputilanteen arvioimista vaikeuttaa se, että Luonnonvarakeskus ei kerää tietoa siitä, millaisessa kunnossa rapukannat niissä ovat. Nastolan kalastusalueen isännöitsijä Tapani Pietari kertoo, että Nastolan vesissä on edelleen rapuja, mutta ne ovat hävinneet rannoista muutamia vuosia sitten.

– Ravut ovat syvänteissä, joista niiden on mahdollista tulla uudestaan rannoille saakka. Ihmiset ovat tottuneet ravustamaan rannoilta, mutta varsinkin sukeltajat tietävät, että syvänteissä olisi rapuja.

Nykyään Päijänne kiinnostaa ravustajia enemmän kuin Nastola. Nastolan kalastusalueen isännöitsijä Tapani Pietari

Nastolassa rapuja pyydetään ainakin Salajärvellä ja Kukkasten järvellä. Kymijärven kanta on Pietarin mukaan taantunut.

– Nykyään Päijänne kiinnostaa ravustajia enemmän kuin Nastola.

Vesijärven kalastusalueen puheenjohtajan Ismo Malinin mukaan Vesijärvessä ravustetaan jonkin verran, mutta kanta on suhteellisen pieni. Aikanaan Vesijärvelle istutettiin täplärapuja, mutta enää niiden istuttaminen ei ole sallittua. Luonnonvarakeskuksen mukaan täplärapu on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, jonka leviämistä pyritään vähentämään.

Jokirapu aiotaan julistaa uhanalaiseksi

Esa Erkamon mukaan suurin osa rapusaaliista saadaan isoista järvistä, mutta myös pienvesistä saadaan yhteenlaskettuna rapuja kohtalaisesti. Yleisin saalis on täplärapu, joka on tuotu Suomeen korvaamaan alkuperäistä rapuruton tuhoamaa jokirapukantaa. Erkamon mukaan Hämeessä ei ole enää lainakaan hyviä jokirapuvesiä.

Erkamo arvioi, että rapurutto on reilun sadan vuoden aikana aiheuttanut miljardin euron tappiot raputaloudelle. Tauti vaarantaa alkuperäiset jokiravut, ja heikentää myös täplärapukantoja.

Erkamon mukaan jokirapu tullaan todennäköisesti julistamaan uhanalaiseksi ensi vuoden alussa.

Ravustus

Kausi alkaa lauantaina

Rapuja saa pyydystää kello 12 alkaen. Kausi päättyy lokakuun viimeisenä päivänä.

Pyynti on luvanvaraista toimintaa. Kalavesien osakas- tai kalastuskunnat myyvät lupia ravustajille.

Vesistöstä toiseen liikkuvan tulee huolehtia kalastus- ja ravustusvälineiden desinfioinnista rapuruton estämiseksi. Veneiden tulee kuivua auringonpaisteessa vesistösiirtojen välillä. Pilssivedet pitää tyhjentää ja tarvittaessa desinfioida. Rapuja saa säilyttää vain siinä vesistön osassa, josta ne on pyydetty.

Alina Mäkynen
alina.makynen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X