Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Toistuvasti hyvän asianajajatavan vastaisesti toiminut lahtelainen asianajaja erotettu liitosta – valittanut hovioikeuteen

Kuva: Colourbox

Asianajajaliiton valvontalautakunta on erottanut rikostuomion saaneen lahtelaisen asianajajan liiton jäsenyydestä. Päätös oli yksimielinen. Se ei ole lainvoimainen.

Asianajaja tuomittiin viime tammikuussa kahdesta pahoinpitelystä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 100 päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa yli 15 000 euroa.

Lautakunta perusteli ankarinta mahdollista seuraamusta sillä, että asianajaja on menetellyt toistuvasti hyvän asianajajatavan vastaisesti. Toiminta on ollut omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa.

Hänelle on aiemmin määrätty kurinpidollisena seuraamuksena yksi huomautus, yksi varoitus ja yksi seuraamusmaksu. Hän on muun muassa hoitanut asiakasvaroja ohjeen vastaisesti sekä saanut tuomion kunnianloukkausasiassa.

Asianajaja itse katsoi, että vapaa-ajalla tehdyt rikokset eivät osoittaneet hänessä epärehellisyyttä eivätkä siten heikentäneet asianajajakuntaa kohtaan tunnettua luottamusta.

Lautakunta toteaa ratkaisussaan, että tapaohjeet velvoittavat asianajajaa myös tämän yksityiselämässä. Toisin kuin niin sanotun lupalakimiehen, asianajajan on noudatettava ohjeita myös vapaa-ajallaan.

– Tapaohjeet koskevat asianajajaa 24/7, muistuttaa valvontalautakunnan puheenjohtaja, varkautelainen asianajaja Harri Tuure.

Ratkaisukäytäntöä vähän – "onneksi"

Lahtelainen asianajaja vetosi siihen, että tapauksia, joissa asianajaja on saanut rikostuomion, on ollut valvontalautakunnan ratkaistavana vähän. Hän viittasi kymmenen vuoden takaiseen tapaukseen, jossa kolmesta pahoinpitelystä ja haitanteosta virkamiehelle ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitulle asianajajalle oli annettu varoitus.

Valvontalautakunnan puheenjohtaja Harri Tuure myöntää, että rikostuomioon perustuvia kurinpitoratkaisuja on ollut vähän.

– Onneksi niitä on ollut vähän, hän sanoo.

Asianajaja on valittanut erottamisestaan Helsingin hovioikeuteen. Sen käsiteltävänä on toinenkin, pahoinpitelytuomioon perustuva erottamispäätös. Harri Tuure odottaa hovioikeuden linjausta.

Valitus hovioikeuteen ei sinällään ole poikkeuksellista.

– Asianajajaliitosta erottaminen on radikaali ratkaisu. Kyse on elinkeinon harjoittamisesta, Harri Tuure muistuttaa.

Kolmen vuoden paussi

Asianajajan erottaminen liiton jäsenyydestä on harvinaista, tapauksia on ehkä pari vuodessa. Joskus jäsen eroaa itse tilanteessa, jossa valvontalautakunta olisi joka tapauksessa erottanut hänet.

Erotettu jäsen voi hakea uudelleen Asianajajaliiton jäsenyyttä kolmen vuoden kuluttua erottamisestaan. Hän ei voi tuona aikana toimia myöskään luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana eli lupalakimiehenä.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi