Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kansanedustajien tiedonsaantioikeudet ovat laajentuneet – poliitikko on silti turvallisuusselvityksen ulkopuolella

Vanhan käytännön mukaan kansanedustajista tai edes ministereistä ei tehdä turvallisuusselvitystä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Kansaedustajien tiedonsaantioikeudet ovat laajentuneet, mutta vanhan käytännön mukaan kansanedustajista tai edes ministereistä ei tehdä turvallisuusselvitystä.

– Se on vain vakiintunut käytäntö, jossa ajatellaan, että perinteisesti kansanedustajat eivät ole olleet sellaisen (salaisen) tiedon parissa. Tilanne on vuosikymmenten saatossa muuttunut, kun valiokuntien tiedonsaantioikeudet ovat lisääntyneet ja eduskunnan osallistuminen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on kasvanut, sanoo eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle.

Suppea turvallisuusselvitys voidaan tehdä ihmiselle, jos hän pääsee liikkumaan turvallisuusluokitelluissa tiloissa. Tämän perusteella selvitys voitaisiin edellyttää jo esimerkiksi siivoojalta. Perusmuotoinen selvitys taas tulee kyseeseen, jos ihmisellä on pääsy turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja hän voi työssään vaarantaa esimerkiksi valtion turvallisuutta, infrastruktuuria tai kansantaloutta.

Laaja turvallisuusselvitys tehdään, jos ihminen käsittelee työssään säännöllisesti salaiseksi tai erittäin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja. Laajan selvityksen piiriin kuuluvat myös selvitettävän läheiset.

Tärkein syy kansanedustajien kategoriseen ulkopuolelle rajaamiseen on eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen mukaan se, että kansa itse valitsee edustajansa.

– Se lähtee meidän valtiojärjestelmämme perusteista, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle ja sitä edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansalaiset valitsevat edustajat, ja on kansalaisten vapaa päätös, keitä he valitsevat, Tiitinen sanoo STT:lle.

Selvitykset esille tulevan tiedusteluvalvonnan vuoksi

Kansanedustajien turvallisuusselvitykset ovat nousseet esille tiedustelulain valmistelussa. Tiedusteluviranomaisia, eli suojelupoliisia (supo) ja Puolustusvoimia valvomaan on tarkoitus perustaa kansanedustajista koostuva tiedusteluvalvontavaliokunta.

Koska sen jäsenet työskentelevät salaisiksi ja erittäin salaisiksi luokitellun tiedon parissa, on ehdotettu, että jäsenehdokkaista hankitaan laaja turvallisuusselvitys. Ehdotuksen käsittely jatkuu perustuslakivaliokunnassa syksyllä.

Tiitinen katsoo, että tiedusteluvalvonnan yhteydessä turvallisuusselvitys voisi olla perusteltua ja toimisi ”ennaltaehkäisevänä henkivakuutuksena”.

– Suomen valtakunnan etuun liittyvistä syistä on välttämätöntä, että ne, joille valtionsalaisuuksia kerrotaan, pitävät ne hallussaan.

Esimerkiksi puolustusvaliokunta suhtautui turvallisuusselvityksiin kriittisesti. Se näkee ongelmallisena, että selvitykset tekisi supo, jota valiokunnan on taas tarkoitus valvoa. Eduskunnassa huolta on herättänyt, voisiko supo estää itselleen epämieluisan edustajan nousemisen valiokuntaan.

Sisäministeriön tuore kansliapäällikkö Ilkka Salmi ei näe tässä ongelmaa.

– Laki antaa selvitettävälle mahdollisuuden saada tietoa selvityksestä. Pidän varsin epätodennäköisenä, että henkilöitä alettaisi selvityksellä raakkaamaan pois. Virkatyönä se kuitenkin tehdään.

Salmi ja Tiitinen ovat entisiä supon päällikköjä. Tiitinen ehti toimia eduskunnan pääsihteerinä yli 20 vuotta.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi