Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Avainlippulähettiläs elää kuten opettaa, ei kuitenkaan orjallisesti - "En ole täydellinen!"

Nina Pohjoiskoski valitsee kotimaisen melkein aina. Vain vaatteet ja viinit tulevat ulkomailta.

Brand manager Nina Pohjoiskoski Suomalaisen työn liitosta muistuttaa, että myös kenkiä tehdään Suomessa. Hänet kuvattiin avainlipun haltijan Sievin liikkeessä Vantaalla. Kuva: JOHANNA ERJONSALO

Avainlippu-merkin brändijohtaja Nina Pohjoiskoski Suomalaisen Työn Liitosta elää niin kuin opettaa.

– Avainlippu ohjaa kulutustottumuksiani. Jos se on mahdollista, ostan tuotteita ja palveluita, joilla merkki on.

Suomalaisten tuotteiden ja palveluiden suosiminen on hänelle arvovalinta, jolla voi vaikuttaa kotimaan hyvinvointiin.

– Ideahan on, että jos me suomalaiset käyttäisimme enemmän rahaa oman maamme tuotteisiin ja palveluihin, oikeasti työllistäisimme ihmisiä. Sellainen ajatus pitäisi löytyä kaikilta. Myös pienillä valinnoilla on merkitystä.

Pohjoiskoski kertoo ymmärtäneensä jo lapsena, että kyläkaupasta ostamalla edistää kaupan pysymistä lähellä.

Kolmeen sertifikaattiin luottaa yli 60 prosenttia

Kotimaisen vaihtoehdon löytäminen kaupan valikoimasta joukosta ei kuitenkaan aina ole helppoa. Moni suomalaiseksi mielletty tuotemerkki saatetaan valmistaa jossain ihan muualla, joten valveutuneen kuluttajan on usein tihrustettava tuoteselosteet tarkasti.

– Ongelmana on, että kuluttaja joutuu lukemaan liikaa tekstiä. Suomessa pitäisi ymmärtää tuoda kotimaisuutta näkyvämmin esiin, sanoo Pohjoiskoski.

Tästä syystä hän itse suosii tuotteita ja palveluita, joilla on jokin kotimaisuudesta kertova sertifikaatti eli alkuperämerkki.

– Se on helppo tapa kuluttaa, koska tietää, että sertifioitu tuote on ainakin oikeasti kotimainen. Tutkimuksemme mukaan esimerkiksi Suomen lippuun uskoo vain 27 prosenttia kuluttajista. Suomen lippuhan ei ole kenenkään valvoma tai myöntämä tunnus.

Sertifikaatit puolestaan pitää anoa niitä myöntävältä järjestöltä. Näin kuluttaja voi Pohjoiskosken mukaan luottaa siihen, että riippumaton taho on varmistanut tuotteen kotimaisuuden.

Suomalaisen Työn Liiton teettämän kyselyn mukaan suomalaisten eniten suosimat sertifikaatit ovat Avainlippu, joka vaikuttaa 74 prosentin valintoihin, Sirkkalehti (64 prosenttia) ja Hyvää Suomesta -merkki (61 prosenttia). Tämä kertoo Nina Pohjoiskosken mukaan siitä, että kuluttajat haluavat suosia suomalaista.

Pohjoiskosken mukaan kuluttajan pitäisi kuitenkin myös ymmärtää, että joskus tuotantoa ei taloudellisista syistä pystytä pitämään kotimaassa. Esimerkiksi vaatteita valmistetaan Suomessa hyvin vähän. Näissäkin tuotteissa kannattaisi Pohjoiskosken mukaan kuitenkin suosia kotimaista suunnittelua.

– Silläkin on iso työllistävä merkitys.

Jos ei Suomesta niin mahdollisimman läheltä

Jos kotimaista vaihtoehtoa ei löydy, Nina Pohjoiskoski valitsee seuraavaksi lähimpänä valmistetun tai kasvatetun tuotteen. Ruokakaupassakaan hän ei juuri sorru kaukomaiden herkkuihin, ellei jokin päivällisresepti ehdottomasti sitä vaadi.

Pohjoiskoskea miellyttävät myös luomutuotanto ja satokausiajattelu.

– Se, että haluaa vaikkapa kalaa, joka on tuotu jostain toiselta puolelta maapalloa, ei ole ekologisesti kovin hyvin ajateltu. Itse olen aika innokas ruoanlaittaja. En etukäteen suunnittele, mitä teen, vaan menen kauppaan ja katson, mitä on tarjolla.

"En ole täydellinen"

Aivan orjallisesti Pohjoiskoskikaan ei sentään kotimaisuusperiaatettaan noudata.

– Jos jokin asia oikein miellyttää, teen valinnan sen takia. En ole täydellinen!

Eniten hän ostaa ulkomaisia tuotteita vaateosastolta.

– En osta myöskään kotimaisia viinejä. Saatavuus ja tuotanto ovat tällä hetkellä vielä pientä.

Sen sijaan olutpuolella alkaa Pohjoiskosken mukaan olla jo niin hyviä pienpanimoita, että sopiva juoma löytyy niiden valikoimista.

Suomalaisen työn merkki

Avainlippu on yksi Suomalaisen Työn Liiton alkuperämerkeistä. Se on perustettu vuonna 1965. Sen myöntää Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu -toimikunta.

Avainlippu on jo yli 3 200 yrityksellä ja merkkejä on myönnetty yli 4 200.

Avainlippuja on kaksi: Tehty Suomessa -Avainlipun ehtona on, että tuote on valmistettu Suomessa ja sen kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia. Suomalaista Palvelua -Avainlippu edellyttää, että palvelu on tuotettu Suomessa, sen kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia ja että yrityksellä on Suomessa toimiva johto, pääkonttori ja merkittävä osa omistuksesta.

Suomalaisen Työn Liiton tänä vuonna tekemän bränditutkimuksen mukaan kuluttajista 78 prosenttia tunnistaa Avainlipun ja 71 prosenttia kertoo sen myös vaikuttavan ostopäätökseen. Viime vuoden tutkimuksen perusteella merkin tunnistaa yritysjohtajista 92 prosenttia.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X