Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Leikki ei ole vain lasten etuoikeus

Olin kolmevuotiaan kummityttäreni kanssa leikkipuistossa. Valmistimme hiekasta erilaisia eläinhahmoja, koristelimme niitä sembramännyn neulasilla ja pienillä kivillä.

Paikalle tuli nelikymppinen äiti poikansa kanssa. Poika juoksi kohti hiekkalaatikkoa ja huusi: ”Äiti tuu leikkimään!” Äiti istahti penkille ja totesi, etteivät aikuiset leiki.

Mitä on leikki? Lasten työtä vai mielikuvituksen rajoittamatonta siirtämistä todellisuuteen, jotakin mikä voisi olla sallittua kaikille ihmisille ja eläimille. Meitä ihmisiä hymyilyttää, kun kissa leikkii paperitupolla, koira pallolla tai varis laskee mäkeä kesämökin katolla. Dementiaan sairastuneen ystäväni isä halusi aina leikkiä piilosta, kun he tapasivat.

Tiedemiehet löysivät 1800-luvulla Sigmund Freudin johdolla ihmisen alitajunnan. Freud kirjoitti, että suurin osa meistä on itseltämme piilossa. Emme näe sisäelintemme toimintoja emmekä pysty tiedostamaan, minkälaisia muistoja, ajatuksia, ideoita, kuvia ja tuoksuja alitajuntamme on täynnä. Tämä alitajunta ohjaa lapsen leikkiä, samoin kuin se ohjaa taiteilijan työskentelyä.

Ihmisen tiedetään leikkineen koko olemassaolonsa ajan. Leikki on osa ihmisten luovuutta ja antaa lapselle elämään merkityksen. Ilman leikkiä lapsen kehitys, jopa fyysinen kehitys, hidastuu ja häiriintyy.

Taiteentekeminen on yksi leikin muoto. Minulle se on ollut sitä ensin alitajuisesti ja myöhemmin tietoisesti. Jos onnistun olemaan lapsen lailla avoin ja rento, niin teos kasvaa itsestään. Lopputulos on itsellenikin arvoitus. Ihmettelyn aihe.

Kun minulta kysytään, mitä maalaamassani taulussa on, kehitän lennosta siihen tarinan. Se on joka kerta eri, koska tiedostamattomat prosessit aivoissani lähtevät käyntiin ja sijoittavat tarinaan kulloisenkin tilanteen herättämät tunteet ja ajatukset.

Kirjoittaminen on myös leikkiä. Joskus vakavaa, joskus kepeää. Kirjoittaessani alitajunnasta virtaa tietokoneen näytölle ajatuksia, lauseita, sanoja, joita olen joskus vuosia sitten kuullut tai lukenut. Taas voin vain hämmästellä, mitä kaikkea pääni sisällä piileksii.

Leikki ei ole lasten ja taiteilijoiden etuoikeus. Sitä tarvitaan jokaisessa ammatissa. Tieteentekemisessä, innovaatioiden synnyttämisessä, bisneksessä, maanviljelyksessä ja kaikissa palveluammateissa. Jos me aikuiset uskaltaisimme luottaa enemmän leikin voimaan, antaisimme alitajuntamme prosesseille mahdollisuuden vastata kysymyksiimme, uusia ratkaisuja syntyisi kuin itsestään.

Hiekkalaatikon poika oli viisas, niin kuin lapset ovat. Hän katsoi minua uteliaasti ja kysyi äidiltään, että miksi toi täti sitten leikkii. Äiti vilkaisi minua ja sanoi: ”Poikkeus vahvistaa säännön”.

Rosa Liksom on kirjailija ja taiteilija
Rosa Liksom
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi