Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Metsähallitus tarkastaa kaikki riippusiltansa – Repoveden riippusillan turvallisuutta olisi voinut testata ylikuormittamalla, sanoo professori

Tarkastusohjelmassa analysoidaan kaikkien Metsähallituksen siltojen turvallisuus. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Repoveden riippusiltaonnettomuuden taustalla ollut murtuminen on todennäköisesti tapahtunut hyvin äkillisesti, arvioi Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen johtaja, professori Jari Puttonen.

– Lopullisessa murtumisessa särö voi edetä teräksessä materiaalin äänennopeudella, murtumahetkeä ei voi ennakoida ja särön havaitseminen etukäteen betonissa olevassa terästangosta on käytännössä mahdotonta, Puttonen sanoo STT:lle.

Vaikka betonin sisällä olevasta tangon osasta säröjä ei näe, riippusillan turvallisuutta olisi Puttosen mukaan voitu arvioida kuormittamalla ankkurointia.

– Kohdistetaan ankkuriin huomattavasti käyttötilannetta suurempi voima ja siten varmistuttaisiin sen kapasiteetista.

Tämä ei kuitenkaan täysin sulkisi pois väsytysmurtuman mahdollisuutta.

Riippusilta rikkoutui Repovedellä sunnuntaina, kun sillan kiinnitys petti. Siltaa hallinnoiva Metsähallitus on aiemmin arvioinut, että sillan vaijeri petti todennäköisesti siksi, että vaijeria pitelevään metallilenkkiin oli tullut murtuma. Murtuma oli Metsähallituksen mukaan betonin sisällä kymmenen sentin syvyydessä.

Sillan rikkoutumisen syytä aiotaan tilata tutkimaan ulkopuolinen asiantuntija.

Professori: Piirustus ei kieli suunnitteluvirheesta

Kouvolan kaupunki toimitti STT:n pyynnöstä sillasta olevat piirustukset, jotka ovat olleet sillan urakkasopimuksen liitteenä. Niihin tutustunut Puttonen sanoo, ettei piirustuksesta voi päätellä, että sillan vaurioituminen johtuisi suunnitteluvirheestä.

– Tämän kuvan perusteella ilman laskelmia ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että silta olisi väärin suunniteltu.

Yleisesti ankkurin ei ole hyvä olla heikoin lenkki, vaan vaurioitumisen tulisi tapahtua ensin ankkuriin kiinnitetyissä osissa. Tässä tapauksessa ankkuri on tärkeä, koska siihen kiinnittyy kaksi neljästä teräsköydestä

Kyse voi Puttosen mukaan olla enemmänkin siitä, kuinka pitkäikäiseksi silta on alkujaan suunniteltu.

– Suunnitteluvaiheessa ei välttämättä ole määritetty rakenteelle ajateltua käyttöikää.

– Tämä (riippusilta) on tyypillinen rakenne, jossa kuorman vaihtelu voi olla niin suurta, että materiaalin väsyminen osaltaan rajoittaa käyttöikää. Ankkureiden ja muiden dynaamisesti kuormitettujen vedettyjen teräsrakenteiden kunto pitäisi tarkastaa myös pintasäröjen osalta. Jos se ei ole mahdollista, rakenteen voisi suunnitella siten, että se on vikasietoinen eli sallii esimerkiksi yhden ankkurin tai köyden murtumisen. Vedetyt rakenneosat voisi myös suunnitella uusittavaksi määrävälein. Tässä tapauksessa ankkurin merkitys olisi ollut pienempi, jos jokaisella köydellä olisi ollut omat ankkurit, Puttonen sanoo.

Kouvolan kaupunki ei ole löytänyt virallisia piirustuksia vuonna 1987 rakennetulle sillalle. Ympäristöministeriön rakennusneuvos Teppo Lehtinen sanoo STT:lle, että tällöin siltojen rakennusluvittaminen ei ole ollut mahdollista.

Piirustusten mukaan sillan suunnittelusta on vastannut Erkki Juva Oy . Erkki Juva oli HS:n mukaan yksi Suomen eturivin rakennesuunnittelijoista, joka tunnettiin teräsbetonirakenteiden taitajana. Juvan suunnittelukohteita ovat olleet muun muassa Ympyrätalo Hakaniemessä, Nesteen pääkonttori Keilaniemessä ja Graniittitalo Kampissa.

Metsähallitus tarkastaa kaikki 35 riippusiltaansa

Silminnäkijän mukaan Repoveden kansallispuistossa Lapinsalmen ylittävä silta keikahti 45 asteen kulmaan. Sillalla oli yhdeksän ihmistä, mutta kukaan ei loukkaantunut tilanteessa.

Rikkoutumisen tarkkaa syytä ei ole osattu sanoa. Metsähallitus kertoi tällä viikolla, että asiaa selvittämään tilataan ulkopuolinen asiantuntija.

Metsähallitus kertoi tänään tarkastavansa kaikki riippusiltansa elokuun loppuun mennessä. Tarkastuksissa arvioidaan, onko siltojen rakenteissa vaaraa aiheuttavia vikoja tai puutteita. Jos niitä ilmenee, silta pannaan käyttökieltoon odottamaan korjausta, Metsähallitus kertoo.

Jos silta menee käyttökieltoon, asiasta tiedotetaan Metsähallituksen verkkopalveluissa, sillan molemmissa päissä ja reitin lähtöpisteissä. Tarkastuksissa varmistetaan myös muun muassa se, että siltojen ohjekilvet ovat näkyvät ja ymmärrettävät myös ulkomaisille retkeilijöille.

Metsähallituksen hallinnassa olevia riippusiltoja on 35.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi