Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Retkeilykohteet pysyvät maksuttomina, vaikka korjausvelka kasvaa

Korjausvelkaa on 44 miljoonaa, mutta rahaa ei kerätä kävijöiltä, pääjohtaja Hyttinen vakuuttaa.

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen toivoo, että kansallispuistojen ja muiden valtion retkeilykohteiden perusrahoitusta nostettaisiin vastaamaan kasvavia kävijämääriä. Kuva: Minna Raitavuo

Suomen kansallispuistot ja muut Metsähallituksen ylläpitämät retkeilykohteet pysyvät käyttäjille maksuttomina, vakuuttaa Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen.

– Luonto on luksusta, josta nauttimiseen jokaisella kansalaisella on oltava mahdollisuus vastikkeetta. Myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on painottanut retkeilypalvelujen maksuttomuutta, Hyttinen korostaa.

Maksuttomuudesta pidetään kiinni, vaikka retkeilyalueiden korjausvelka kasvaa. Se on Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan 44 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan myös käyntimäärät etenkin kansallispuistoissa ovat kasvaneet, ja viime vuonna ylittyi kolmen miljoonan käynnin raja. Kaikissa kohteissa käyntejä oli yhteensä lähes seitsemän miljoonaa.

Hyttisen mukaan yksi keskeinen syy maksuttomuuteen on retkeilyn terveyttävä edistävä vaikutus.

– Retkeilymaksut nostaisivat kynnystä luonnossa liikkumiseen.

Myös matkailu kärsisi maksuista. Esimerkiksi koko Lapin kesämatkailu tukeutuu kansallispuistoihin.

– Puistomaksut vähentäisivät kävijämääriä, millä olisi kielteistä vaikutusta matkailuyrityksille, Hyttinen sanoo.

Siltaturma huolestutti

Repoveden kansallispuistossa sijaitsevan Lapinsalmen riippusillan osittain romahtaminen oli muistutus korjausvelasta, vaikka riippusilta ei kuulunutkaan korjausvelkakohteiden joukkoon.

Turma sai Hyttisen huolestumaan.

– Päällimmäisenä mielessä oli syvä huoli ihmisten turvallisuudesta ja heidän kokemistaan pelon hetkistä. Olen erittäin pahoillani, että heidän rentouttavaksi tarkoitettu retkensä päättyi näin.

Hyttinen kiittelee Metsähallituksen henkilöstöä ripeästä toiminnasta onnettomuuden jälkeen. Onnettomuuden syyn selvittää riippumaton asiantuntija, ja myös muut riippusillat tarkistetaan.

Luontokohteissa riippusillat ja muut rakennelmat, joilta voi pudota korkealta, ovat turvallisuuden kannalta kriittisimpiä.

– Esimerkiksi riippusiltoja on mahdollista käyttää ja rasittaa myös annettujen ohjeiden vastaisesti, joten niiden tulisi lujuudeltaan vastata myös käyttötarkoituksesta poikkeaviin tilanteisiin. Turvallisuuskatselmuksen jälkeen päätetään jatkotoimenpiteistä, Hyttinen kertoo.

Perusrahoitus ei ole noussut

Rahoitus kansallispuistoihin, luonnonsuojelualueisiin ja erämaa-alueisiin tulee ympäristöministeriöltä ja muille valtion retkeilyalueille maa- ja metsätalousministeriöltä. Lisäksi on erillisrahoitusta ja EU-rahoitusta.

– Korjausvelka on päässyt syntymään, kun perusrahoitus on pysynyt samalla tasolla, vaikka hoitoomme on viime vuosina tullut noin sata uutta historiakohdetta ja uusia kansallispuistoja on perustettu. Etenkin 1990-luvulla uusia retkeilyrakenteita tehtiin paljon työllisyysmäärärahoilla ilman sen kummempia suunnitelmia niiden kunnossapidon rahoituksesta, sanoo Hyttinen.

Ongelma ratkeaisi perusrahoituksen nostolla.

– Perusrahoituksen nosto hoidettavien kohteiden ja kävijöiden määrien kasvun mukaisesti varmistaisi sen, että Metsähallituksen Luontopalvelut pystyisi yhä paremmin pitämään huolta kohteiden palvelurakenteista. Kohteiden kunnostus edistäisi myös luontomatkailuyritysten toimintaa, Hyttinen huomauttaa.

Korjauksiin aluksi kuusi miljoonaa euroa vuosittain

Kaikkien Metsähallituksen virkistys- ja matkailukäytössä olevien kohteiden korjaaminen hyvään kuntoon vaatisi noin kuusi miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2018–2022 ja tämän jälkeisellä viisivuotiskaudella vajaat kolme miljoonaa euroa vuosittain. Laskelman on tehnyt Metsähallituksen Luontopalvelut.

Laskelmasta on karsittu pois noin 20 prosenttia hiljaisimmista taukopaikoista, joiden ylläpidosta Metsähallitus ilmoitti keväällä luopuvansa, eikä se sisällä uusien kohteiden rakentamista.

Kaikki reitit eivät ole edes valmiita

Kiireellisessä korjaustarpeessa on 5–6 prosenttia tuvista, käymälöistä, polttopuusuojista ja veneilyrakenteista ja kymmenen prosenttia taukopaikoista.

Kesäreiteistä huonokuntoisia on 40 kilometriä ja keskinkertaisessa kunnossa 1 650 kilometriä eli reilu kolmannes reiteistä.

Osa reiteistä ei ole valmiita. Esimerkiksi viime kesänä avattuun Hossan kansallispuistoon kuuluvan kanjonijärven Julman-Ölkyn ympäri kiertävä reitti on edelleen hyvin vaikeakulkuinen juurakoiden ja kivien takia, sillä polku on vain paikoin sorastettu.

– Polku on vielä keskeneräinen, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Pitkostetuista reiteistä huonokuntoisia on 17 prosenttia ja keskinkertaisessa kunnossa 28 prosenttia.

Lue myös: Kansallispuistot vetävät nyt väkeä - käynnissä on "maailmanlaajuinen megatrendi"
 

Maastoportaita on yhteensä 10 kilometrin verran reilussa 650 kohteessa. Huonossa tai keskikertaisessa kunnossa on noin neljännes porraskilometreistä. Esimerkiksi Suomen suosituimpiin retkeilyreitteihin kuuluvan Pienen Karhunkierroksen 252-askelmaiset, jyrkät ja mutkittelevat Kallioportin portaat ovat osittain lahonneet, niistä puuttuu askelmia ja kaide on paikoin rikki. Portaiden kunnostus alkoi kesäkuussa.

Erilaisia siltoja kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla on 1 335 kappaletta ja niistä huonokuntoisia on 15 prosenttia ja keskinkertaisessa kunnossa olevia 30 prosenttia. Valtaosa silloista on pieniä polkusiltoja.

Luontokeskusten ja näyttelyiden korjausvelka on 8,7 miljoonaa euroa.

Korjaustarpeita tarkennetaan

Korjausvelkatiedot käyvät ilmi Metsähallituksen Luontopalvelujen korjausvelkaselvityksestä.

– Tällä hetkellä on menossa tarkempi toimenpidesuunnittelu, jossa korjaustarpeet selvitetään ja kirjataan yksittäisille rakenteille ja niiden pohjalta laaditaan työohjelma, kertoo hankintapäällikkö Matti Mäntynen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi