Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kunnille miljardin euron piristysruiske sotesta

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kuntatalous vahvistuu tulevina vuosina pysyvämminkin, mutta ei soten ansiosta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi keskiviikkona eduskunnalle ilmoituksen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulon siirtymisestä. Soten siirtyminen ei vaikuta verotuksen "rytmihäiriöön", joka on tuomassa kunnille miljardin euron kertarahoituksen ensimmäisenä sotettomana vuonna. Kuva: Vesa Moilanen

Jos sote-uudistus toteutuu, kuntien taloutta piristää ensimmäisenä "sotettomana" vuonna noin miljardin euron ylimääräinen rahoitus.

Tiedot ovat peräisin valtiovarainministeriön laskelmista, joissa on ennustettu kuntataloutta vuosina 2019–2025.

– Hyvä tilanne (laskelmissa 2020) johtuu verotilitysten logiikasta, kertoo finanssineuvos Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä.

Kyse on Nissisen mukaan lähinnä edellisvuoden joulukuun verotilityksestä. Sote-uudistuksen jälkeen kunnat saavat entistä pienemmän osuuden verotuloista, mutta tämä leikkaus ei vaikuta aikaisemmilta vuosilta kertyviin verotilityksiin. Kun kunnilta samaan aikaan on poistunut suurin menoerä, niille jää siksi ylimääräistä rahaa.

– Kun tämä "rytmihäiriö" verotuksesta poistuu, mennään taas pikkuisen alemmalle tasolle, mutta nykyisellä laskentaoletuksella nykytilanteeseen verrattuna hyvä tilanne jatkuu, sanoo Nissinen.

Laskelmat on tehty ennen sote-uudistuksen siirtymistä vuodella eteenpäin. Nissinen arvioi, että ylimääräinen rahoituserä ei kuitenkaan katoa, vaan vain siirtyy sote-uudistuksen mukana vuodella eteenpäin.

Hyvän tilanteen jatkuminen ei Markku Nissisen mukaan johdu sinällään sote-uudistuksesta, vaan yleisen taloustilanteen suotuisasta kehityksestä.

– Yhteisövero on kasvanut viime aikoina erittäin voimakkaasti ja se näkyy luvuissa. Myös kunnallisverot kasvavat jonkin verran.

Tämänhetkisten laskelmien mukaan kunnallisveroprosentteja alennetaan 11,71 prosenttiin eli se pienenee noin puoleen nykyisestä.

Pohjatyökalu kuntien käyttöön

Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Kuntaliitosta muistuttaa, että kuntatalouden kokonaislaskelma on pohjatyökalu, joka ei vielä kerro paljon yksittäisen kunnan tilanteesta.

– Kokonaistarkastelun taakse jää aina 295 totuutta. Laskelma on kuitenkin vain apuväline, johon kunnan kannattaisi sijoittaa omat kuntakohtaiset lukunsa. Vain siten kunnissa voidaan tehdä omaa arviota tilanteesta, Lehtonen huomauttaa.

Olennaista Lehtosen mielestä on, miten kunnat parhaiten voisivat varautua uudistuksen aiheuttamiin talouden muutoksiin.

– Kuntaliittona olemme peräänkuuluttaneet kunnan tasolle menevää analyysia ja arviointia siitä, miten kunnat uudistuksesta selviävät. Ministeriön näkökulmasta kuntasektori on yksi könttä tai rivi siellä valtion ja maakuntien välissä. Näissäkin laskelmissa yksittäisten kuntien luvut on johdettu yleiskehityksestä, mutta ei ole huomioitu yksittäisen kunnan ominaispiirteitä.

Valtionosuudet kasvavat

Verotulojen kasvun lisäksi kuntien vuosikatteissa näkyy valtionosuuksien kasvu samaan aikaan kuin sote-uudistuksen piti tulla voimaan.

Valtionosuudet kasvavat Markku Nissisen mukaan erityisesti siksi, että kilpailukykysopimukseen liittyvä valtionosuusleikkaus poistuu vuonna 2020. Lisäksi valtionosuuksia korottavat indeksikorotukset, jotka ovat olleet muutaman vuoden ajan jäädytettyinä.

– Talouden kasvu näkyy myös indeksissä, mikä korottaa nykyisten arvioiden perusteella valtionosuuksia laskenta-aikana satoja miljoonia.

Sote-uudistuksen yhteydessä uudistetaan myös valtionosuusjärjestelmä, mutta se ei Nissisen mukaan muuta valtionosuuksien suuruutta vaan uudistus on valtion ja kuntien välillä kustannusneutraali.

– Poikkeuksena on uudeksi valtionosuudeksi valtionosuusperusteeksi esitettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin, joka rahoitetaan puoliksi maakuntien rahoituksesta (30 miljoonaa euroa).

Nissinen kertoo, että uudet sote-siirtolaskelmat tehdään taas viimeistään ensi vuoden alussa. Sen jälkeen päivitetään myös kuntakohtaiset painelaskelmat.

Kuntien painelaskelmat

Valtiovarainministeriön kuntakohtaiset painelaskelmat on tarkoitettu kunnille apuvälineeksi maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutusten arviointiin.

Laskelmat pohjautuvat kuntakohtaiseen väestöennusteeseen, kuntien ilmoittamiin talousarvio- ja taloussuunnitelmalukuihin sekä koko maan kasvuennustelukuihin. Luvuissa ei ennakoida kuntien omia toimia, kuten veroprosentin nostoa tai tuottavuuden muutoksia.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Juttua päivitetty klo 10.21: Lisätty tieto, että asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tarja Koljonen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi