Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Nerg: Myös valinnanvapaus siirtyy vuodella – sote-keskusten uusi määräaika 2023

Maakuntien sosiaali- ja terveyskeskusten eli sote-keskusten aloittaminen siirtyy vuodesta 2022 vuoteen 2023 samalla, kun koko muukin uudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Näin sanoo alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Edelleen maakunnat voivat kuitenkin aloittaa sote-keskukset myös aiemmin, jos ne ovat valmiita ja saavat siihen valtioneuvostolta luvan.

Alun perin takaraja sote-keskusten aloittamiselle oli vuosi 2022. Eilen varmistui, että maakuntien aloittaminen lykkääntyy vuodesta 2020 vuoden 2021 alkuun, jolloin myös koko sote-uudistus valinnanvapauksineen siirtyy.

Nergin mukaan muun muassa sote-keskusten pilotit alkavat heti, kun laki tulee voimaan, jos tulee. Hallituksen tavoite on, että lait saataisiin hyväksyttyä eduskunnassa marras-joulukuun aikana.

– Jos välivaihe käytetään hyödyksi esimerkiksi valinnanvapauden kiinnisaamiseksi ja ICT-järjestelmien kuntoon laittamiseksi, se helpottaa vuoden 2021 siirtoa. Jos aika käytetään oikein, se on monelle isolle maakunnalle tarpeen, esimerkiksi Uudellemaalle, Varsinais-Suomelle ja Tampereelle, Nerg arvelee.

"Monet pienet maakunnat eivät tarvitse lisävuotta"

Monet pienemmät maakunnat eivät kuitenkaan Nergin mukaan tarvitsisi lisävuotta enää mihinkään.

Nerg vahvistaa, että vuoden viivästyksen aiheuttamat kustannukset ovat valtiolle noin 200 miljoonaa euroa. Tähän kuuluvat muun muassa valmisteluajan ICT-menot ja henkilöstömenot esimerkiksi maakuntavaltuustoissa.

– Valtion on nyt hoidettava, kun maakunta ei vielä saa rahoitusta, kaikki se, mitä maakunnissa tapahtuu vuonna 2020. Jos lait ovat voimassa, siellä (maakunnissa) on valtuustot, hallitukset ja virassa olevat ihmiset.

Maakuntavaltuustot on määrä valita vaaleilla ensi vuoden toukokuussa, mutta maakunnat aloittavat vasta vuonna 2021.

Nergin mielestä huolestuttavaa on, miten vuoden lisäajan käyttävät kunnat ja sairaanhoitopiirit, joilla nykyisin on sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu.

"Palvelut eivät ole yhdenvertaisia"

Kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on saatavuuden ja laadun osalta maailman parasta, kertoi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus tänään.

Nergin mukaan suomalainen terveydenhuolto pärjää yleensä isoissa vertailuissa kansainvälisesti hyvin.

– Suomessa on kuitenkin sisäisesti se ongelma, että palvelut eivät ole yhdenvertaisia. Se tulee esiin avosairaanhoidossa ja lääkäri- ja hoitopalveluiden saatavuudessa. Se on se meidän heikko paikka. Nyt ollaan keskivertohyvässä tilanteessa, ja tämä meidän pitäisi pitää, Nerg sanoo.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi