Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Näkökulma: Sote horjui taas, mutta ei kaatunut

Liian tiukaksi käyneen aikataulun edessä oli pakko ottaa lisävuosi käyttöön.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tiedotti sote-uudistuksen lykkääntyvän vuodella. Uudistuksen on määrä astua voimaan 1.1.2021. Kuva: Vesa Moilanen

Tiistaina elettiin ties kuinka monennetta kertaa sote-uudistuksen kohtalonhetkiä. Ja jälleen uudistuksen kohtalona oli siirtyä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoittaman uuden aikataulun mukaan sote-uudistus astuisi voimaan 1.1.2021, vuotta suunniteltua myöhemmin.

Mitä sote-uudistuksen lykkääntyminen sitten tarkoittaa? Ainakin se on valtava takaisku Sipilän hallitukselle, jonka ehdoton ykköshanke sote- ja maakuntauudistus on. Iskuja on ottanut myös hallituspuolueiden välinen luottamus.

Toiseksi uudistuksen siirtyminen siirtää maakuntavaaleja, jotka käydään todennäköisesti toukokuussa 2019 eurovaalien yhteydessä. Yhdistelmä on kampanjoinnin kannalta mielenkiintoinen, mutta niputtaminen lienee ainoa järkevä vaihtoehto, jottei ensi keväänä käydä kolmia eri vaaleja putkeen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan maakuntavaalit piti järjestää jo presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018, myöhempi suunnitelma oli pitää vaalit lokakuussa 2018.

Sote-uudistuksen viivästyminen tietää myös sitä, että uudistus nielee lisää rahaa: Sipilä löi viivytykselle noin 200 miljoonan euron hintalapun.

Lisää epävarmuutta?

Uudistuksen viivästyminen lisää myös epävarmuutta siitä, mitä sote-uudistus tarkalleen tarkoittaa.

Eduskuntavaalit käydään jo huhtikuussa 2019 eli nyt myös seuraava hallitus pääsee laittamaan lusikkansa syvälle sote-soppaan. Vaikka valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoikin tiistaina, ettei hän usko uuden hallituksen vesittävän uudistusta, voi luvassa olla merkittäviäkin muutoksia hallituskokoonpanosta riippuen. Gallupien kärjessä keikkuvan SDP:n Antti Rinne tuskin ottaisi sellaisenaan vastaan nykytrion valmistelemaa sotea, pistäisi oman nimensä sen alle ja julistaisi edeltäjien hyvin suunnitteleman sote-työn vihdoin valmiiksi.

Epävarmuus lisääntyy myös kunnissa, joissa jo nyt on tehty merkittäviä päätöksiä esimerkiksi sote-ulkoistusten ja -kiinteistöjen osalta. Toisaalta monissa maakunnissa vapaaehtoisesti synnytetty maakunnallinen sote pyörii täyttä vauhtia. Miten viivytys ja epävarmuus vaikuttavat olemassa oleviin rakenteisiin?

Tavoitteena "päästä maaliin" syksyn aikana

Sote-uudistuksen historian voi katsoa alkaneeksi jo vuonna 1995, siis 23 vuotta sitten. Soten pitkässä ja uuvuttavassakin syntytarinassa ei yksi vuosi sinne tai tänne juuri muuta suurta kuvaa.

Petteri Orpo myönsi, että vuoden lisäaika voi olla uudistuksen kannalta myös hyvä asia. Kukaan ei silti pääse nostamaan jalkojaan pöydälle, jos tavoitteena on ”päästä maaliin syysistuntokaudella”.

Keskustelu sote-uudistuksesta onkin yhä enemmän keskustelua aikatauluista ja takarajoista. Jospa myös uudistuksen sisältö ja vaikutukset pysyisivät keskusteluissa mukana.

Iida Tiihonen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi