Tiistaina elettiin ties kuinka monennetta kertaa sote-uudistuksen kohtalonhetkiä. Ja jälleen uudistuksen kohtalona oli siirtyä.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ilmoittaman uuden aikataulun mukaan sote-uudistus astuisi voimaan 1.1.2021, vuotta suunniteltua myöhemmin.
Mitä sote-uudistuksen lykkääntyminen sitten tarkoittaa? Ainakin se on valtava takaisku Sipilän hallitukselle, jonka ehdoton ykköshanke sote- ja maakuntauudistus on. Iskuja on ottanut myös hallituspuolueiden välinen luottamus.
Toiseksi uudistuksen siirtyminen siirtää maakuntavaaleja, jotka käydään todennäköisesti toukokuussa 2019 eurovaalien yhteydessä. Yhdistelmä on kampanjoinnin kannalta mielenkiintoinen, mutta niputtaminen lienee ainoa järkevä vaihtoehto, jottei ensi keväänä käydä kolmia eri vaaleja putkeen. Alkuperäisen suunnitelman mukaan maakuntavaalit piti järjestää jo presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018, myöhempi suunnitelma oli pitää vaalit lokakuussa 2018.
Sote-uudistuksen viivästyminen tietää myös sitä, että uudistus nielee lisää rahaa: Sipilä löi viivytykselle noin 200 miljoonan euron hintalapun.
Lisää epävarmuutta?
Uudistuksen viivästyminen lisää myös epävarmuutta siitä, mitä sote-uudistus tarkalleen tarkoittaa.
Eduskuntavaalit käydään jo huhtikuussa 2019 eli nyt myös seuraava hallitus pääsee laittamaan lusikkansa syvälle sote-soppaan. Vaikka valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoikin tiistaina, ettei hän usko uuden hallituksen vesittävän uudistusta, voi luvassa olla merkittäviäkin muutoksia hallituskokoonpanosta riippuen. Gallupien kärjessä keikkuvan SDP:n Antti Rinne tuskin ottaisi sellaisenaan vastaan nykytrion valmistelemaa sotea, pistäisi oman nimensä sen alle ja julistaisi edeltäjien hyvin suunnitteleman sote-työn vihdoin valmiiksi.
Epävarmuus lisääntyy myös kunnissa, joissa jo nyt on tehty merkittäviä päätöksiä esimerkiksi sote-ulkoistusten ja -kiinteistöjen osalta. Toisaalta monissa maakunnissa vapaaehtoisesti synnytetty maakunnallinen sote pyörii täyttä vauhtia. Miten viivytys ja epävarmuus vaikuttavat olemassa oleviin rakenteisiin?
Tavoitteena "päästä maaliin" syksyn aikana
Sote-uudistuksen historian voi katsoa alkaneeksi jo vuonna 1995, siis 23 vuotta sitten. Soten pitkässä ja uuvuttavassakin syntytarinassa ei yksi vuosi sinne tai tänne juuri muuta suurta kuvaa.
Petteri Orpo myönsi, että vuoden lisäaika voi olla uudistuksen kannalta myös hyvä asia. Kukaan ei silti pääse nostamaan jalkojaan pöydälle, jos tavoitteena on ”päästä maaliin syysistuntokaudella”.
Keskustelu sote-uudistuksesta onkin yhä enemmän keskustelua aikatauluista ja takarajoista. Jospa myös uudistuksen sisältö ja vaikutukset pysyisivät keskusteluissa mukana.
