Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hyvän tahdon leimaama kisa - "Huippuarvosana!" vakuuttivat seuraavan Jukolan järjestäjät Kangasalta

Huono onni puuroutti ravintolan, mutta ihmiset auttoivat toisiaan. Kompassinsa kadottanut juoksija sai uuden tilalle lähdössä, baskinuori juoksi suomalaisen puolesta, pyöräilijän taakkaa helpotettin.

Erkki Mäkelä on juossut Jukolassa jo 48 kertaa. Siksi omat ja joukkueen tavarat kulkevat pyörän päällä parkkipaikalle rutiinilla. Hän ja poika Markku Jokela edustivat Leppävaaran Sisua. Kuva: Elena Liseytseva

Jukolan kisa-alue sunnuntaina iltapäivällä: sauna-alueen paljussa lillui joukko onnellisia miehiä juoksusuorituksen jälkeen. He olivat kylpynsä ansainneet etenkin siitä syystä, että rutikuivassa maastossa piti juosta sakean pölypilven keskellä.

Vieressä tyhjeni asukkaista noin 400 suurta telttaa. Kymmenet tuhannet kisavieraat katosivat hämmästyttävää vauhtia tilausbusseihin tai pysäköintipaikoille.

Talkooväen ravintolateltassa istui huojentunut mies, kilpailunjohtaja Jorma Aherto.

– Kilpailullisesti upea Jukola. Haastava maasto, vaikka olikin kuiva, hän tiivisti. Erityiskiitoksen sai karttojen piirtäjä Jarmo Pikkarainen.

Spede Rastin Emil Häkkinen, Harri Häkkinen, Mkko Yrjölä, Janne Haverinen ja Joni Talja vilvoittelivat paljussa juoksu-urakan jälkeen. Kuva: Elena Liseytseva

Karttojen katoamista harjoiteltiin

Ehkä dramaattisin tapahtuma kilpailun kannalta oli tuulenpuuska, joka tempaisi mukaansa lähtöalueella odottavia karttoja. Niiden tilalle saatiin nopeasti varakartat, koska tällaista tilannetta oli harjoiteltu jo kenraaliharjoituksessa.

– Kun on 81 hajontaa, on myös 81 erilaista karttaa. Jokaiselle (juoksijalle) piti kaivaa omansa, mutta kukaan ei joutunut odottamaan. Oli tuuri, että nopein huippu oli silloin jo lähtenyt.

Niilo Miiron osuus venähti 20 kilometriin ja yli kolmeen tuntiin. Siitä selvittiin juomapisteiden ja geelijuomien voimalla. Kuva: Elena Liseytseva

– Huippuarvosana, vakuuttivat myös suunnistusseura Kangasala SK:n edustajat. Tämä seura on päävastuussa ensi vuonna pidettävässä Jukolassa. Kangasalta oli tullut Hollolaan noin 50 hengen edustus, josta osa oli saapunut jo viikko sitten auttamaan ja oppimaan.

Huippuarvosanaan kuuluu itse kilpailukeskus eli Hälvälän kenttä.

– Se on optimaalinen alue tällaiselle tapahtumalle, täsmensi Kangasalan kilpailujohtaja Harri Virta.

Kuivuudellehan kukaan ei mahtanut mitään.

Yöpymisen vaihtoehtona oli myös riippumatto. Kuva: Elena Liseytseva

Uuni rikkoontui pahimpaan aikaan

Kangasalan väki näki myös, että ruokailu sujui pääosin hyvin, joskin lauantai-iltana oli ongelmia.

Hyvän sään ansiosta kilpailupaikalla oli lauantai-iltana todella paljon ihmisiä, josta useimmat halusivat lämmintä ruokaa kello 20.

Huonoa onnea oli se, että yksi kolmesta lämmitysuunista meni illalla epäkuntoon. Tämä aiheutti erittäin pitkät jonot ravintolateltalle.

– Joka vuosi on sama rytmi, mutta yleisömäärän piikkejä on vaikea arvioida. Jos (lauantaina) olisi satanut vettä, ihmiset olisivat lähteneet pois, muistutti Kangasalan pääsihteeri Antti Rantala.

Telttasaunan lämpö huiteli 80 asteessa. Kuva: Elena Liseytseva

Myös Aherto uskoi, että suuri yleisömäärä oli pääsyy ruokajonoihin. Ravintolan kapasiteetti lyötiin lukkoon jo lokakuussa.

– Jälkiviisaus on helppoa, mutta jatkossa on viisi uunia, jolloin yhden hajoaminen ei tunnu missään.

Ruuan päätoimittaja oli Fazer, mutta uunit oli vuokrattu alihankkijalta.

Me teimme sen! Saunamajuri Hannu Backman ja kilpailunjohtaja Jorma Aherto olivat kisan päätyttyä väsyneitä, mutta tyytyväisiä. Kuva: Elena Liseytseva

Johtajista pulaa

Kangasalle odotetaan noin 20 000 suunnistajaa, mutta yleisöä ehkä vähemmän kuin tänä vuonna, jolloin pääkaupunkiseutu oli lähellä.

– Tämä on liian iso tapahtuma yhdelle pienelle seuralle. On pakko tukeutua muihin Kangasalan seuroihin, tiesi Kangasalan kilpailupäällikkö Mikko Toivonen. Vastuuhenkilöiltä vaaditaan kuitenkin paljon omaa aikaa.

– Talkoolaisuus kiinnostaa, mutta johtotehtäviin hakijoista on pulaa.

Baskijoukkueesta löytyi paikkausapua myös suomalaisille. Imna Ovejero (kesk.) juoksi sekä lauantaina että sunnuntaina. Kuva: Elena Liseytseva

Yhteistyötä ja avunantoa

Koko Jukolan tunnelmaa voisi kuvata hyvän tahdon kisoiksi. Tässä muutamia esimerkkejä: eräs suunnistaja oli kadottanut kompassinsa lähtöalueella. Hädissään hän kyseli, olisiko jollain lainaksi varakompassia. Sellainen löytyi, ja epäonninen juoksija pääsi matkaan.

Espanjan Baskimaasta tullut Imna Ovejero juoksi sekä Jukolan viestin oman joukkueensa mukana että Venlojen juoksun Varsinaissuomalaisen osakunnan joukkueessa. Suomalaisilta näet puuttui yksi suunnistaja, ja kisaorganisaatio saattoi osapuolet yhteen.

Ilja Kniazevin jalat olivat rakoilla, mutta hän aikoi pyöräillä kotiin Espooseen. Joku autoilija oli luvannut viedä hänen matkatavaransa. Kuva: Elena Liseytseva

Ilja Kniazev oli pyöräillyt kotoaan Espoosta kahden painavan pyörälaukun kanssa. Paluumatka oli helpompi, koska joku autolla liikkuva oli tarjoutunut kuljettamaan hänen tavaransa.

Suomalaiset hyttyset tekivät pahaa jälkeä baski Silvia Irastorzan pohkeissa, vaikka housut olivat suojana. Kuva: Elena Liseytseva
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi