Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Urheilu yhdisti sisällissodan viholliset Lahdessa – Urho Kekkosen ja Kalle Kaiharin ystävyys kesti loppuun asti

Vuonna 1918 eri puolilla taistelleet miehet eivät jälkeenpäin muistelleet sotaa. Urheilu oli mielenkiintoisempi puheenaihe.

Tutkija Janne Ridanpää kantaa arkistomateriaalia. UKK-arkistosta löytyy valtava määrä tietoa Urho Kekkosesta ja Kalle Kaiharista. Kuva: Juha Kaita-aho

Vuosi on 1924, ja Kalevan kisat ovat alkamassa Lahdessa. 23-vuotias yleisurheilija Urho Kekkonen tovereineen saapuu hotellille ja huomaa, että varattu huone on jo vallattu. Tamperelainen urheilija Kalle Kaihari ei suostu poistumaan majapaikasta, sillä hän on varannut saman huoneen.

– Kekkosen porukka kuitenkin tunki sisälle. Kaihari on jälkeenpäin muistellut, että hän oli se, joka nukkui sängyssä ja Kekkonen lattialle. Kekkosen mukaan tilanteessa kävi päinvastoin, Kekkosen lähipiiriin myöhemmin kuulunut toimittaja Maarit Tyrkkö kertoo.

Kekkonen oli majoitusongelmista huolimatta hurjassa vireessä kisoissa: korkeushypystä tuli voitto ja 100 metrin juoksusta hopeaa. Kaiharin osaksi jäi katselu, sillä hän ei Työväen urheiluliiton jäsenenä päässyt osallistumaan kisoihin.

– Kaihari sanoi tietysti myöhemmin, että jos hän olisi saanut olla mukana, niin hän olisi voittanut Kekkosen jossain lajissa, Tyrkkö sanoo.

Kekkonen ja Kaihari lähdössä kalaan vuonna 1977. Mukana olivat Kaiharin naisystävä Anja Nummi ja Maarit Tyrkkö. Kuva Tyrkön teoksesta Presidentti ja toimittaja. Kuva: Maarit Tyrkön kotiarkisto.

Sodassa eri puolilla

Tapaaminen Lahdessa oli alkusysäys Kekkosen ja Kaiharin ystävyyssuhteelle, joka kesti yli 60 vuotta, Kekkosen kuolemaan saakka. Rakkaus urheiluun yhdisti nuoret miehet, jotka kuusi vuotta aiemmin taistelivat vastakkaisilla puolilla sisällissodassa.

Työväentaustainen Kaihari kuului punakaartiin ja osallistui muun muassa sodan ratkaisutaisteluihin Tampereella. Sodassa haavoittunut mies vietti kesän 1918 vankileirillä Jyväskylässä.

Kajaanilainen koulupoika Kekkonen puolestaan lähti sotaan 17-vuotiaana, vahvan isänmaallisen tunteen vallassa. Kajaanin lehteen hän kirjoitti rintamalta kuvauksia valkoisten menestyksestä.

– Niistä paistaa läpi nuoren miehen innostus, Urho Kekkosen arkiston tutkija Janne Ridanpää sanoo.

Nuoren Urho Kekkosen matkatodistus asepalvelusajalta vuodelta 1919. Kuva: UKK-arkisto

Julmuudet muuttivat ajattelua

Sodan päätyttyä Kekkonen määrättiin johtamaan punaisten vankiryhmän teloitusta Haminassa. Tapahtunut vaivasi häntä elämänsä loppuun saakka.

– Se mitä keväällä 1918 Haminan valleilla tapahtui, taikka se mikä minulle siellä silloin tapahtui, ei ole koskaan jättänyt minua rauhaan, Kekkonen kirjoitti vuonna 1981 ilmestyneessä Vuosisatani-muistelmateoksessaan.

Haminan tapahtumat veivät Kekkosen ajatusmaailmaa oikealta vasemmalle päin. Ridanpään mukaan aatemaailman muuttumiseen vaikutti myös se, että sodan päättymisen jälkeen Kekkonen toimi vanginvartijana Suomenlinnassa.

– Siellä hän törmäsi ihmisiin, jotka olivat olleet hänen kanssaan urheilukentillä. He olivat siellä piikkilanka-aidan toisella puolella.

Tutkija Janne Ridanpää esittelee savusaunaa, jonka Kalle Kaihari lahjoitti Urho Kekkosen arkistolle 1970-luvun alussa. Kuva: Juha Kaita-aho

Ystävyydestä hyötyivät molemmat

Kalle Kaihari lähti sodan jälkeen menestyksekkäälle liikemiesuralle. Taustastaan johtuen hänellä säilyi kontakteja työväen puolelle. Tyrkön mukaan presidentti Kekkonen hyötyi urallaan näistä Kaiharin yhteyksistä.

Toisaalta ystävyys politiikan ykkösmieheksi kohonneeseen Kekkoseen tarjosi Kaiharille mahdollisuuden edistää omia asioitaan.

– Kaihari oli takapiru järjestämään varsinkin Tampereen seudun asioita, Tyrkkö sanoo.

Orimattilalaiset Mervi ja Jouni Kettunen pääsivät tutustumaan Urho Kekkosen sisällissodan aikaisiin dokumentteihin UKK-arkiston avoimien ovien päivässä lauantaina. Kuva: Juha Kaita-aho

Sodasta ei keskusteltu

Tyrkkö oli usein mukana, kun Kekkonen ja Kaihari tapasivat toisiaan vanhoilla päivillään. Hänen tehtävänsä oli koota materiaalia presidentin muistelmia varten. Tapaamisissa puhuttiin urheilusta ja muisteltiin menneitä. Tyrkön mieleen on jäänyt elävästi muun muassa tarina siitä, kuinka Kaihari yritti opettaa Kekkosta laskettelemaan.

– Kaihari järkyttyi kuollakseen, kun Kekkonen laski mäen. Hän ei tehnyt mitään kaarroksia, vaan laski mäen suoraan alas.

Sisällissodan tapahtumat eivät Tyrkön mukaan koskaan vaikuttanut miesten ystävyyteen.

– En muista, että he olisivat aiheesta ikinä keskustelleet. Ainakaan minun kuullen he eivät juurikaan puhuneet politiikasta.

Tyrkön mukaan Kaihari kuului Kekkosen ystäväpiirissä aivan omaan luokkaansa.

– Kaiharia ei voi verrata kehenkään muuhun kaveriin. Hän oli todellinen ystävä. Heillä oli hyvin lämmin suhde. Siihen liittyi Kaiharin puolelta suuri kunnioitus presidenttiä kohtaan.

Muisto Kekkosen kouluvuosilta löytyy sekin UKK-arkistosta. Kuva: UKK-arkisto
UKK-arkisto

Satoja hyllymetrejä elettyä elämää

Urho Kekkosen arkisto sijaitsee Orimattilan Niinikoskella, Hovilan tilalla.

Arkistoa ylläpitää tasavallan presidentin arkistosäätiö, jonka Kekkonen perusti vuonna 1970.

Vuonna 1995 säätiö päätti avata arkiston yleisön käyttöön. 2000-luvulla viimeisetkin salassapitorajoitukset poistuivat.

Arkistossa on noin 300 hyllymetriä dokumentteja. Suurin osa on Kekkoseen liittyvää tietoa, mutta joukossa on paljon myös hänen lähipiiriinsä kuuluneiden ihmisten arkistopapereita.

Kalle Kaiharin arkiston materiaalia säilytetään nykyään Hovilassa.

UKK-arkistossa oli lauantaina 16.6. avointen ovien päivä.

Juha Kaita-aho
juha.kaita-aho@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi