Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Orpo haluaa jatkaa työn verotuksen keventämistä

Jatkokaudelle kokoomuksen puheenjohtajana valittu Petteri Orpo haluaa, että työn verotusta edelleen kevennetään. Orpo sanoi puoluekokouksen linjapuheessaan Turussa, että huomiota on kiinnitettävä erityisesti keskituloisiin ja verotuksen kireään progressioon.

– Keskituloinen suomalainen palkansaaja maksaa yli 2 500 euroa enemmän tuloveroa kuin kaveri Ruotsissa. Jokaisesta tienaamastaan lisäeurosta keskituloinen suomalainen maksaa lähes puolet valtiolle, Orpo sanoi.

– Me aiomme jatkaa työn verotuksen keventämistä tulevina vuosina. Tämä on kokoomuksen yksi keskeinen tavoite tulevaan hallitusohjelmaan.

Orpo sanoi myös haluavansa sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään reippaasti työn verotuksesta ympäristö- ja haittaveroihin sekä kulutuksen verottamiseen. Hän mainitsi esimerkkinä, että käyttöön olisi otettava muovivero.

Mitään tarkkoja lukuja kokoomuksen veronkevennystavoitteista Orpon linjapuheessa ei kuultu.

Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi tammikuussa viime vuosien finanssipolitiikkaa liian kevyeksi ja jopa suhdanteita kiristäväksi ja nosti esille hallituksen veronalennukset. Arviointineuvosto arvioi raportissaan, että nopean talouskasvun ja laskevan työttömyyden aikana kotimaista kysyntää voimistavalle finanssipolitiikalle ei ole tarvetta.

Orpo sanoi tuolloin, että hallituksen tekemät veronkevennykset ovat olleet perusteltuja työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi ja kiky-sopimuksen kompensoimiseksi. Hänen mielestään finanssipolitiikan viritys on sopiva.

Orpolle ei ilmaantunut Turun puoluekokouksessa tehdyssä valinnassa haastajia.

Orpo nauttii kokoomuksen kenttäväen keskuudessa laajaa luottamusta, vaikka puolueen johtamistapaa on myös arvosteltu kokoomuksen eduskuntaryhmässä.

Ei eläkepopulismia

Orpo myös kritisoi ammattiyhdistysliikettä työelämän uudistamisen jarruttamisesta. Orpo kehotti ay-liikettä esittämään jarruttamisen sijasta ratkaisuja ja kehotti ottamaan mallia Saksan ja Ruotsin sisarjärjestöistä.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kommentoi STT:lle, ettei Orpon ay-liikettä kohtaan esittämä kritiikki osu maaliinsa. Elorannan mielestä ay-liikkeeltä on tullut paljon aloitteita työelämän kehittämiseen ja esimerkiksi perhevapaisiin.

– Tämä oli tämmöinen puoluekokouspuhe ja siinä varmaan haluttiin puhutella omia. Ehkä sitten kuitenkin on näin, että ay-liike on aika paljonkin pystynyt tässä erilaisia asioita tekemään ja myös hallitusta auttamaan heidän omassa talouspolitiikassaan. Jos mietitään vaikka kilpailukykysopimusta tai viimeistä sopimuskierrosta, niin kyllä erittäin vastuullisesti on asioita hoidettu, Eloranta sanoi.

Orpon linjapuheeseen mahtui myös piikki SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle, joka on tehnyt vaalilupauksen pienimpien eläkkeiden nostamisesta.

– Suomi harmaantuu, huomasin sen itsekin tänä aamuna. Mutta viimeinen asia, mitä harmaantuva Suomi tarvitsee, on eläkepopulismi, Orpo sanoi.

Sote-uudistusta Orpo ei linjapuheessaan juuri käsitellyt. Orpo sanoi kokoomuksen huolehtivan siitä, että perhevapaauudistus toteutetaan seuraavalla vaalikaudella.

Kokoomus haluaa Natoon jo lähivuosina

Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä jo lähivuosina, ehdotetaan kokoomuksen tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa kannanotossa.

Kyse ei ole suuresta linjamuutoksesta, vaan maltillisesta jatkumosta, tulkitsee eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja kokoomuksen kannanottoa valmistellut Ilkka Kanerva. Nato-jäsenyyttä kokoomus on puoltanut jo yli kymmenen vuotta, vuoden 2006 puoluekokouksesta lähtien.

– Puolue ei hötkyile nyt oman näkemyksensä kanssa. Ei mitään uutta länsirintamalta, Kanerva sanoi toimittajille kokoomuksen puoluekokouksessa Turussa.

Kokoomusnuoret esitteli puoluekokouksessa perjantaina valtavaa banderollia, jossa vaadittiin Nato-jäsenyyttä tulevaan hallitusohjelmaan. Niin pitkälle puolueen virallinen kannanotto ei näytä menevän, mutta jäsenyys pidetään näköpiirissä.

– Tyhmintä Suomen ulkopolitiikan tässä kysymyksessä olisi sanoa, että Suomi ei koskaan tule käyttämään sellaista mahdollisuutta, joka meillä Natoon sisältyisi, Kanerva muotoilee.

"Kohtalonyhteys" Ruotsin mahdollisiin Nato-päätöksiin on olemassa, hän sanoo.

Sotilaallisessa yhteistyössä tapahtumassa "enemmän kuin milloinkaan"

Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö myös puolustuksessa on yksi kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspoliittisista päälinjoista.

– Kokonaisuutena kahden- ja monenvälisessä kansainvälisessä sotilaallisessa yhteistyössä tapahtuu ja tulee tapahtumaan paljon enemmän kuin milloinkaan Suomen puolustuspolitiikassa, Kanerva arvioi.

EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen on kokoomukselle tärkeää, vaikka EU ei puolustusliitto olekaan, Kanerva sanoo.

– Fanitan myös EU:n ja Naton yhteistyön lisäämistä, esimerkiksi hybridiuhkien kaltaisissa riskeissä.

Kanervan mukaan kannanotossa katse on suunnattu omilta rajoilta myös kauemmas: näkökulma on globaali ja huomioi lisäksi ilmastonmuutoksen kaltaiset ympäristökysymykset.

Puoluekokous käsittelee ulko- ja turvallisuuspoliittista kannanottoa sunnuntaina.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X