Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomiko maailman turvallisin maa? Ei ainakaan naisille, maahanmuuttajille ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluville

Vihapuhe, syrjintä ja rasismi kohdistuvat vähemmistöihin, mutta heikentävät kaikkien kokemaa turvallisuutta.

Katuväkivaltaa pelkää naisista noin 40 prosenttia, miehistä 24, kertoo sisäministeriön tuore selvitys. Kuva: Pekka Seppänen

Suomi on maailman turvallisimpia maita, mutta se ei ole yhtä turvallinen kaikille. Tämä käy ilmi sisäministeriön tilaamasta selvityksestä, joka julkistettiin torstaina.

Ketkä sitten joutuvat väkivallan kohteeksi muita useammin?

Esimerkiksi suomalaiset naiset joutuvat lähisuhdeväkivallan kohteeksi toiseksi eniten EU-maista Tanskan jälkeen. Myös maahanmuuttajien riski joutua pahoinpitelyn kohteeksi on 2,5-kertainen kantaväestöön verrattuna.

Koulukiusaaminen kohdistuu puolestaan enemmän poikiin kuin tyttöihin ja enemmän ulkomailla syntyneisiin nuoriin kuin kantaväestön nuoriin.

Selvityksessä haavoittuvimmiksi väestöryhmiksi mainittiin pienituloiset ja yksinäiset vanhukset, lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajat. Yleisesti vähemmistöihin kuuluvan väestön arvioitiin olevan valtaväestöä heikommassa asemassa ja kokevan enemmän turvattomuutta.

Seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta jää piiloon

Naiset pelkäävät miehiä useammin joutuvansa väkivallan kohteeksi kaikkialla. Katuväkivallan uhriksi joutumista oli pelännyt 40 prosenttia naisista ja 24 prosenttia miehistä.

Useimmiten naiset kokevat väkivaltaa kuitenkin lähisuhteissa tai työtehtävissä. Parisuhteessa olleista naisista runsas viidennes (22 %) on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin käyttämää väkivaltaa.

Suurin osa naisiin kohdistuvista henkirikoksista tapahtuu parisuhteessa. 61 prosentissa tapauksista tekijänä oli puoliso, seurustelukumppani tai entinen kumppani ja yhdeksässä prosentissa muu lähiomainen.

Maahanmuuttajanaisten riski joutua raiskauksen uhriksi oli lähes kaksinkertainen verrattuna kantaväestön naisiin. Korkein riski joutua raiskauksen uhriksi oli afrikkalaisilla ja vietnamilaisilla naisilla. 

Seksuaalisen ahdistelun ja väkivallan tapauksista ilmoitetaan poliisille vain noin joka viides tapaus (20 %), mikä tarkoittaa, että valtaosa tapauksista jää piilorikollisuudeksi.

Lue myös: Päivi Nerg toivoo, että oudot puheet saatetaan poliisin tietoon - "Meidän tarvitsee herätellä ihmisiä, jos on pienikin epäily"
 

Vihapuhe ja syrjintä aiheuttavat pelkoa

Eriarvoistuminen ja sosioekonomisten erojen kasvusta johtuva syrjäytyminen onkin suurin turvallisuuden yhdenvertaisuutta uhkaava ilmiö, käy selvityksestä ilmi. Väestön sosioekonomisten erojen kasvaessa myös turvallisuusuhat tulevat näkyvämmiksi. Syrjäytymisen on nähty synnyttävän rikollisuutta ja turvallisuuden tunteen heikkenemistä.

Eniten pelkoa ja turvattomuutta aiheuttavat selvityksen mukaan vihapuhe, syrjintä, rasismi ja väkivalta.

Peräti 76 prosenttia vastaajista arvioi vihapuheen vaikuttavan eniten eri väestöryhmien kokemaan sisäiseen turvallisuuteen. Ongelmaksi koettiin erityisesti vihapuheen seurauksettomuus. Seuraavaksi mainittiin perhe- ja lähisuhdeväkivalta (73 %) ja etniseen tai kansallisen alkuperään liittyvä uhka tai rikos (61 %).

Kun selvityksessä kysyttiin turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä vuoteen 2023 mennessä, piti vastaajista 76 prosenttia edelleen vihapuhetta merkittävänä. Sitä suuremmaksi nousi kuitenkin tietoverkkoihin liittyvät uhat, joita 88 prosenttia vastaajista piti kaikkein merkittävimpänä. Tietoverkkoihin liittyvien uhkien katsottiin heikentävän erityisesti iäkkäämpien turvallisuutta.

Myös viime vuonna julkaistussa sisäisen turvallisuuden strategiassa keskeiseksi turvattomuutta lisääväksi tekijäksi Suomessa nimettiin eriarvoistuminen ja syrjäytyminen.

Selvityksen mukaan sisäinen turvallisuus riippuu pitkälti siitä, mihin väestöryhmään kuuluu. Selvityksen perusteella esimerkiksi vihapuheeseen pitäisi puuttua nykyistä enemmän, sillä sen koetaan vaikuttavan laajasti yleiseen turvallisuuden tunteeseen ja psyykkiseen terveyteen.

Selvityksessä esille noussut vihapuhe kohdistui enimmäkseen niihin vähemmistöryhmiin, joilla on joku näkyvä ero niin kutsuttuun valtaväestöön nähden. Vihapuhetta kohtaavat esimerkiksi maahanmuuttajat, vammaiset, romanit, saamelaiset, uskonnolliset vähemmistöt sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Erityisen herkästi vihapuheen ja rasismin kohteeksi joutuvat useaan eri vähemmistöryhmään kuuluva väestö.

Turvaverkon ulkopuolelle jäävien asema heikkenee

Sisäinen turvallisuus on Suomessa perustunut luottamukselliseen ilmapiiriin ja kattavaan julkiseen hyvinvointipalveluverkkoon. Suomalaisten luottamus viranomaisiin ja oikeusjärjestelmän riippumattomuuteen on ollut erityisen vahvaa, selvityksessä todetaan.

Toistaiseksi luottamus myös kansalaisista huolta pitävään turvaverkkoon on ollut vahvaa, mutta kyselyn ja haastattelujen perusteella hyvinvointipalvelujen saatavuuteen tulevaisuudessa suhtaudutaan varauksellisemmin.

Turvallisuuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvityksellä haluttiin saada kuva siitä, millaisia turvallisuusuhkia ja riskejä eri sukupuolet ja väestöryhmät kohtaavat yhteiskunnassa.

Huolen aiheeksi tuoreessa selvityksessä nousi se, että haavoittuvassa asemassa olevien pelättiin tulevaisuudessa jäävän herkästi hyvinvointipalvelujen ulkopuolelle, mikä heikentää heidän asemaansa entisestään.

Konsulttitoimistot KPMG ja WoM selvittivät sisäministeriön toimeksiannosta suomalaisia koskevia turvallisuusuhkia eri sukupuolten ja väestöryhmien kannalta.

Tarja Koljonen / Uutissuomalainen

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi