Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Versosurma tekee männyistä ruskeita - vielä pahempaa tuhoa saa aikaan kirjanpainaja kuusikoissa

Helteinen toukokuu sai kuusikoita tuhoavat kirjanpainajat parveilemaan. Epidemia-alueitakin on jo.

Luonnonvarakeskus seuraa tänä vuonna kuusikoille tuhoa aiheuttavan kirjanpainajakannan kokoa feromoniseurannalla 32 alueella Etelä-Suomessa ja paikoin Itä- ja Keski-Suomessa yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa. Kuva: Timo Mustalampi

Versosurma ruskettaa tällä hetkellä mäntyjä etenkin Itä-Suomessa. Keski-Suomessa reheväkasvuisissa metsissä mäntyjä riivaa punavyökariste, joka ruskettaa männyn neulaset uusinta vuosikertaa lukuun ottamatta. Paikoin esiintyy runsaasti myös harmaakaristetta.

Kaikki ovat sienitauteja, joiden leviämistä edellisten kesien kosteat ja kylmät säät auttoivat.

– Versosurmaa esiintyy nyt keskimääräistä enemmän, ja se johtuu kahden edellisen kesän viileästä ja sateisesta säästä, kertoo tutkija Martti Vuorinen Luonnonvarakeskuksesta.

Versosurma tappaa männyn uusimmat vuosikasvaimet ja erityisesti puun alaoksia. Alaoksista tauti voi levitä latvukseen asti. Jos koko latvus sairastuu, puu kuolee.

– Yleensä männyt toipuvat taudista, mutta elävän latvuksen pienentyessä puun kasvu hidastuu.

Tuhoisin versosurma on taimille.

Edellisen kerran versosurmaa esiintyi runsaammin 2000-luvun alussa ja 1980-luvulla.

Vuorinen ei vielä uskalla arvioida tämän vuoden epidemian laajuutta. Tutkijat ovat vasta lähdössä metsiin kartoittamaan asiaa.

– Helteisen toukokuun takia taudin aiheuttama ruskettuminen on tullut normaalia aikaisemmin esiin puissa. Normaalisti sitä havaittaisiin vasta kesäkuussa.

Kirjanpainajilla ihanteelliset olosuhteet

Versosurmaa huomattavasti pahempaa tuhoa voi saada aikaan kirjanpainaja-tuhohyönteinen kuusikoissa. Poikkeuksellisen helteinen toukokuu on taannut kirjanpainajille ihanteelliset parveiluolosuhteet, ja epidemiaraja ylittyi jo Punkalaitumella ja on ylittymässä Sastamalassa. Kirjanpainajien parveilu alkaa, kun lämpötila nousee 18 asteeseen.

Epidemia-alueilla kuusikot ovat vaarassa.

– Jos hyönteisiä on paljon, kuuset voivat kuolla pystyyn iskeymien seurauksena, kertoo erikoistutkija Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta.

Kirjanpainaja leviää kuusipuutavarassa ja tuulenkaadoissa, jos niitä ei ehditä ajoissa raivata metsistä pois. Viiri varoittaa, että metsätuholaissa säädetyt aikarajat vaurioituneiden puiden poistolle eivät ole riittäviä.

Metsätuholaki edellyttää, että kaadettu kuusipuutavara ja tuulen kaatamat kuuset on kuljetettu pois metsistä viimeistään 15. heinäkuuta Salpausselän eteläpuolella, 24. heinäkuuta Väli-Suomessa ja 15. elokuuta Kainuussa ja Lapissa. Viirin mukaan puiden poistoa metsistä nyt on kiirehdittävä.

Määrärahoja karsittu tauti- ja tuholaisseulonnoista

Sekä Vuorinen että Viiri harmittelevat määrärahojen karsimista Luonnonvarakeskukselta ja Metsäkeskuksilta. Rahoituksen karsimisen takia muun muassa metsätautien ja -tuholaisten seuraamista on vähennetty.

Vuorisen mukaan se näkyy Luonnonvarakeskuksessa tautien ja tuholaisten kenttähavainnoinnin vähenemisenä. Viiri kertoo, että esimerkiksi Metsäkeskukset lopettivat kirjanpainajien feromonipyydysseurannan. Pyydykset pitää vuosittain laittaa uusille paikoille tuoreille hakkuuaukioille.

– Viileiden kesien myötä Metsäkeskuksessa arvioitiin, että kirjanpainajasta ei tule ongelmaa Suomessa. Muistutin, että lämpimiä keväitä ja kesiä tulee jatkossa, Viiri huokaa.

Luonnonvarakeskus seuraa tänä vuonna kirjanpainajakannan kokoa feromoniseurannalla 32 alueella Etelä-Suomessa ja paikoin Itä- ja Keski-Suomessa yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa.

Feromoniseurannassa viime talvena hakattuun kuusikkoon laitetaan kolme hyönteispyydystä lähekkäin, ja pyydyksistä lasketaan tuhohyönteisten määrät. Epidemiaraja ylittyy, jos hyönteisiä on kolmen pyydyksen ryhmässä yli 15 000.

Kirjanpainajan tuhoilla kuusikoissa on iso taloudellinen merkitys metsänomistajille.

– Jos kuusitukista saa normaalisti 60 euroa kuutiolta, tuholaispuusta saa vain 20 euroa. Jos puu ehtii sinistyä, se kelpaa enää vain polttopuuksi, josta maksetaan viisi euroa kuutiolta, Viiri havainnollistaa.

Metsien vitsauksia

Sienitauteja ja tuhohyönteisiä

Versosurma: Männynneulaset ruskettuvat touko-kesäkuussa tyveltä alkaen, neulaset irtoavat helposti ja kärkisilmut eivät lähde kasvuun.

Punavyökariste: Männynneulaset ruskettuvat alaoksissa keväisin ja syksyisin. Neulasissa erottuu punaruskeita vöitä. Neulaset varisevat seuraavaan kesään mennessä pois.

Harmaakariste: Männynneulaset muuttuvat ruosteenpunaisiksi heinä-elokuussa, jonka jälkeen neulaset harmaantuvat ja karisevat seuraavana kesänä pois.

Kirjanpainaja: Tumma, noin puolen sentin mittainen kaarnakuoriainen, joka käyttää ravinnokseen tuoretta kuusipuutavaraa. Runsaasti esiintyessään voi iskeytyä eläviin kuusiin tappaen ne kaivaessaan syömäkuvioita puun kuoren alle. Tällöin puun latvuksen ravinteiden saanti heikkenee ja puu alkaa kuivua.

Lähde: Luonnonvarakeskus, metsätuho-opas
Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi