Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Onko tässä syy, miksi perustuslakivaliokunta hermostui sote-uudistukseen?

Maakuntien rahoitus ei jousta millään muulla kuin palveluilla.

Kuva: Minna Rosti

Perustuslakivaliokuntaa huolettaa sote- ja maakuntauudistuksessa Ilta-Sanomille vuodetun muistion mukaan erityisesti kaksi asiaa: maakuntien tiukka menokehys sekä valinnanvapauden vaiheistus. Uutissuomalainen kysyi maakuntien rahoitusta kritisoineilta Kuntaliiton asiantuntijoilta, mitkä seikat maakuntien rahoituksessa ovat ongelmallisia.

1 Maakuntien rahoituksessa ei ole joustoa.

Maakunnat saavat rahoituksensa pääosin valtiolta sekä vähäisessä määrin maksutuotoista.

Kokonaisuudessaan maakuntien yleiskatteellinen rahoitus olisi noin 18,6 miljardia euroa vuoden 2019 rahoitustasolla.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen korostaa, että toisin kuin kunnilla, maakunnalla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia verojen korotukseen tai lainanottoon, jos budjetti on ylittymässä.

– Joustoelementtiä ei ole, hän sanoo.

2 Maakuntien menokehys on erittäin tiukka.

Hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua hillitään kolmella miljardilla eurolla ja siten hidastetaan menojen kasvua noin 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa vuosina 2020–2029. Maakuntien käyttökustannusten kasvua rajoitetaan indeksileikkurilla, joka on maakuntaindeksi (painotettu keskiarvo yleisistä ansiotasoindekseistä) + 0,5 prosenttiyksikköä ja alkuvuosina 2020 ja 2021 +1,0 prosenttiyksikköä. Myllärinen arvioi, että noin pieneen sote-kustannusten nousuun ei ole lähihistoriassa pystytty.

– Kun katsoo taaksepäin, näin alhaisia kustannusten nousuja ei ole käytännössä ollut koskaan. Yleensä sote-kulut ovat nousseet huomattavasti tätä enemmän, hän korostaa.

3 Vain palvelut voivat joustaa.

Myllärinen kertoo, että valmisteilla olevassa asiakasmaksulaissa on linjattu, että maakunnat eivät voi omilla päätöksillään korottaa asiakasmaksuja.

Näin ollen maakunnille jää ainoastaan mahdollisuus vähentää palvelujen tarjontaa. Käytännössä helpoin tapa tähän on karsia palveluverkkoa.

– On ihan selvä, että palvelut keskittyvät. Tämä on se seikka, joka huolestuttaa erityisesti harvaan asuttua maaseutua ja joka aiheuttaa ulkoistuksia tällä hetkellä, Myllärinen sanoo.

4 Perustuslaki takaa kuitenkin sote-palvelut jokaiselle.

Perustuslain 19. pykälän 3. momentissa sanotaan, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

– Sopeuttamista ei voida tehdä määräänsä enempää. Ihmisiä ei voi jättää hoitamatta eikä etuuksia myöntämättä. Tässä on se jännite perustuslain ja sote- ja maakuntauudistuksen kustannusten hillintätavoitteiden välillä, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina toteaa.

5 Maakuntien kriisimenettely laukeaa helposti.

Valtio voi myöntää taloudellisissa vaikeuksissa olevalle maakunnalle lainaa tai takauksen sekä harkinnanvaraista valtionavustusta. Harkinnanvaraiseen avustukseen turvautuminen voi kuitenkin käynnistää kriisimenettelyn.

Sote- ja maakuntauudistuksessa maakunnille on asetettu samankaltaiset kriisimaakuntakriteerit kuin nykyisin kunnille. Kriteerit ovat kuitenkin kireämmät. Maakunta voi joutua kriisimenettelyyn esimerkiksi, jos sen asukkaiden sote-palveluiden saatavuus tai saavutettavuus on muita merkittävästi huonompi. Kriisimenettely voi johtaa maakuntien yhdistämisiin.

Sote-konsultti: Uusi esitys ehkä vasta syksyllä

Entinen keskustan puoluesihteeri, nykyinen Talent Vectia -yhtiön konsultti Jarmo Korhonen ennustaa, että sote- ja maakuntauudistus ei mitenkään ehdi valmiiksi heinäkuun alkuun mennessä, vaan hallituksen esitystä pitää täydentää perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaiseksi.

– Jos hallitus nyt toimii viisaasti, se tekee tarvittavat korjaukset ja palaa uuden hallituksen esityksen kanssa syyskuussa, Korhonen ennustaa.

Mies uskoo, että sote- ja maakuntauudistus saadaan lopulta maaliin.

– Tarvittavien muutosten avulla sote- ja maakuntauudistus voidaan hyväksyä eduskunnassa syysistuntokaudella.

Maakuntavaalit siirtyvät Korhosen mukaan väkisin kuitenkin vähintään ensi keväälle, ja uudet maakunnat pääsevät aloittamaan vasta vuonna 2021.

Mutta entäs jos hallitus ei toimi viisaasti?

– Jos hallitus ei kykene saavuttamaan uutta esitystä, hallitus kaatuu. Silloin meillä on eduskuntavaalit lokakuussa, Korhonen sanoo.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi