Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Maakunnissa heräsi huoli tulevasta vuokratasosta, vuokriin pahimmillaan kymmenien prosenttien nousu

Vuokratason nousu voi vaikuttaa maakuntien toimintaan, jos lisärahoitusta ei tule.

Jyväskylään rakennetaan uutta sairaalaan, joka jatkossa nostaa maakunnan vuokrakuluja. Kuva: Timo Mustalampi

Tilavuokrat huolettavat monien maakuntien väliaikaishallintoja. Useimmat Uutissuomalaisen haastattelemat maakuntien edustajat kuvaavat ensimmäisiä vuokra-arvioita koviksi.

Tilojen vuokraamisesta vastaava Maakuntien tilakeskus tiedotti vuokrista viime viikolla. Sen mukaan maakunnilla menee vuokriin keskimäärin 10 prosenttia rahoituksesta.

– Jos tämä tällaisenaan menee läpi, tilakeskus tulee perimään todella isot vuokrat. Meidän vuokrakustannuksemme nousevat arvioiden mukaan 40–50 miljoonaa euroa eli puhutaan useista kymmenistä prosenteista, sanoo talouden vastuuvalmistelija Jarkko Raatikainen Pohjois-Pohjanmaalta.

Myös projektipäällikkö Riikka Hannelius Pirkanmaalta sanoo, että jos esitetyt vuokrat toteutuvat, prosentuaalisesti kasvu pyörii huikeissa luvuissa.

– Selvitettäviä asioita on vielä niin paljon, että tarkkaa lukua en pysty antamaan.

Pohjois-Savossa kasvua näyttäisi olevan sote-muutosjohtaja Tarja Miettisen mukaan noin 20 miljoonaa euroa, mitä tosin osattiin odottaakin. Uudellamaalla vuokrataso sen sijaan näyttää samalta kuin nykyinenkin, kertoo maakunnan tilojen hankejohtaja Carl Slätis.

– Tuntuu, että yllätys oli monessa maakunnassa pienempi kuin oli ajateltu eli niin sanottu nousu ei ollutkaan ehkä niin paha, hän arvioi.

Uudenmaan suunniteltuja vuokria osalta hän kuvailee oikeudenmukaisesti lasketuiksi. Pohjois-Karjalassakaan vuokrataso ei huolestuta, vaikka vuokrista kertyy aikamoinen potti.

Uutissuomalainen kysyi vuokrista kahdeksalta tulevalta maakunnalta: Keski-Suomesta, Pirkanmaalta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Päijät-Hämeestä, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Niiden alueella asuu noin 3,9 miljoonaa ihmistä eli 70 prosenttia koko Suomen väestöstä. Kaikkiaan maakuntia on tulossa 18.

Kahdeksasta maakunnasta seitsemän pitää alustavia vuokria korkeina, mutta monelle ne eivät tulleet yllätyksenä. Luvut ovat lisäksi vielä alustavia ja niihin tulee tarkennuksia kesän mittaan.

– Nyt julkaistujen laskelmien tarkkuustaso tähtäsi, että maakunnat pääsevät keskustelmaan asiasta ja tarkentamaan rahoituksen suunnittelua. Palveluverkkosuunnittelua avustava tarkempi laskelma toimitetaan maakunnille myöhemmin, sanoo Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Mikko Hollmén.

Alussa eniten vuokrakuluja

Vuokrataso on todennäköisesti korkeimmillaan ensimmäisen kolmen vuoden aikana, sillä siirtymäsäännösten mukaan maakuntien on tuolloin vuokrattava kaikki kuntien omistamat, sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä olevat tilat. Tämän vuoksi vuokrakustannuksia on siirtymäajan aikana vaikea karsia kiinteistöjä vähentämällä.

Lisäksi maakunnat vuokraavat niiden tilakeskukselle siirtyvät tilat.

– Maakunnat saavat kuitenkin rahoitusta nykykustannusten perusteella. Jos entistä isompi osa rahoituksesta menee tilakustannuksiin, se tietysti tarkoittaisi, että jostain muusta täytyy tinkiä, huomauttaa Keski-Suomen talouden vastuuvalmistelija Aija Suntioinen.

Maakuntien edustajat edellyttävätkin valtiovarainministeriöltä lisärahoitusta vuokrien kattamiseen siirtymäkaudella 2020–23. Uudistukseen liittyviä muutoskustannuksia tarkastellaan tämän vuoden aikana.

– Jos tässä prosessissa tunnistetaan maakuntien yleiskatteellisen rahoituksen riittävyyden vaarantavia muutoskustannuksia, vuonna 2019 kehysprosessissa varaudutaan tähän, kertoo finanssineuvos Tarja Rantanen valtiovarainministeriöstä.

Vuokrauskäytännöt kirjavia

Tarkkoja lukuja vuokrien noususta on mahdotonta saada, sillä vuokrauskäytännöt ovat nykyisellään hyvin kirjavat. Tämä selvisi, kun Maakuntien tilakeskus kartoitti maakuntien käyttöön sairaanhoitopiireiltä ja kunnilta tulevat tilat.

– Olemme olleet uuden tiedon kokoamisen äärellä. Mitkä ovat tänä vuonna eksaktit tilakustannukset samoilla toiminnoilla kuin 2020, sellaista laskentaa ei ole käytännössä mahdollista tehdä, sanoo Maakuntien tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Mikko Hollmén.

Joissakin kunnissa sisäistä vuokraa ei ole peritty lainkaan tai vuokrassa on saatettu huomioida vain juoksevat kulut.

Tulevaisuudessa vuokriin sisältyvät uusina kuluina kiinteistön maapohjan arvo sekä tilakeskuksen kahden prosentin managerointipalkkio. Kiinteistökohtaiseen vuokraan vaikuttavat kiinteistön ikä ja kunto sekä mahdolliset velat.

– Uudet vuokrat voivat olla lähempänä totuutta, sanoo kiinteistöasiantuntija Otto Heikkinen Pohjois-Karjalasta.

Tarja Rantanen arvioi, että pitkällä aikavälillä maakuntien tilakustannukset eivät merkittävästi nouse.

– Uusi vuokramalli tuo vain esiin ja yhdistää kuluerät, joita kiinteistöihin on liittynyt aikaisemminkin.

Pääomakulut nousevat isoiksi

Joissakin maakunnissa on kuitenkin ihmetelty tilakeskukselle siirtyvien kiinteistöjen pääomavuokrien kalleutta.

– Tilakeskus joutuu hakemaan rahan markkinakorolla, kun sairaanhoitopiirit saavat lainarahaa tällä hetkellä paljon edullisemmin. Pääomavuokran osuus näyttäisi olevan jopa kahdeksan prosenttia, sanoo toimitilojen ja kiinteistöjen vastuuvalmistelija Pasi Keskitalo Pohjois-Pohjanmaalta.

Varsinais-Suomen kiinteistö- ja tukipalvelupäällikkö Juha Rantasalo huomauttaa, että lisäkorot menevät veronmaksajien pussista.

Rantasen mukaan rahoituksen kalleus johtuu siitä, että maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Sairaanhoitopiireiltä suoraan tilakeskukselle siirtyvien lainojen kustannuksia on tarkoitus alentaa valtion takauksella.

Jarkko Raatikainen näkeekin, että tilakeskuksen rahoitukselle pitäisi saada valtion takaus. Takaus on suunnitteilla lainoihin, jotka siirtyvät sairaanhoitopiireiltä suoraan tilakeskukselle.

– Valtion takauksesta päättää eduskunta valtion talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Valtion takaus tilakeskuksen lainoille alentaisi rahoituskustannuksia. Toisaalta se kasvattaisi valtion takausvastuita, jotka ovat muutoinkin nousseet viime vuosina, ja saattaisi heikentää maakuntien kannustimia toiminnan tehostamiseen, sanoo Tarja Rantanen.

Investoinneilla suurin vaikutus

Vuokria nostaa Rantasen mukaan eniten meneillään oleva sairaalainvestointibuumi. Investoinnit toteutuisivat ilman maakuntauudistustakin.

Suurimmat investoinnit ovat Keski-Suomessa, koska Jyväskylään nousee kokonaan uusi sairaala 500 miljoonalla eurolla.

Maakuntien tilakeskuksen ainoa tulo on vuokrat, mutta huikeita voittoja se ei tavoittele.

Tuloksen tason määrittelevät yhtiöt omistajiksi tulevat maakunnat eli samat tahot, jotka maksavat yhtiölle vuokraa.

– Yhtiö on aluksi hyvin velkainen, kun sairaanhoitopiirien velat siirtyvät sinne. Omavaraisuuden ylläpitäminen edellyttää, että yhtiö tekee maltillisen tuloksen. Yhtiön on oltava myös uskottava velkojien suuntaan, sanoo Hollmén.

Maakuntien tilakeskuksessa ei Hollménin mukaan ole varauduttu siihen, että maakunta- ja sotelakeja ei kesä–heinäkuussa hyväksyttäisikään.

– Jos näin käy, sitten nuotit tulevat Arkadianmäen ja ministeriön suunnasta. Olemme keränneet vuoden kiinteistötietoja, ja siitä tiedosta on jatkossakin hyötyä.

Tilakeskus huolehtii vuokraamisesta

Maakuntien tilakeskus on valtakunnallinen palvelukeskus, jonka asiakkaiksi tulevat perustettavat 18 maakuntaa.

Tilakeskus toimii tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiönä ja Senaatin rahoituksella. Maakuntien perustamisen myötä yhtiö siirtyy maakuntien omistukseen.

Tilakeskus vuokraa maakunnille sairaanhoito- ja erityishuoltopiireiltä omistukseensa siirtyviä tiloja ja edelleenvuokraa muiden, enimmäkseen kuntien, omistuksessa olevia maakuntien tarvitsemia tiloja. Se vastaa maakuntien käytössä olevian kiinteistöjen huollosta ja uusien tilojen rakennuttamisesta.

Irtaimistot, esimerkiksi sairaaloiden laitteet, jäävät maakuntien omistukseen.

Tilakeskukseen siirtyy maakuntien perustamisen yhteydessä noin 1 200 kiinteistöhuollosta vastaavaa henkilöä nykyisistä sairaanhoitopiireistä.

Lähde: www.maakuntientilakeskus.fi

Sari Vanninen / Uutissuomalainen
@
Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi