Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Yhä harvempi apteekki valmistaa itse lääkkeitä – Kriisitilanteessa ammattitaidolle voisi tulla tarvetta

"Jos tulisi joku akuutti kriisitilanne, niin reserviä lääkevalmistukseen ei hirveästi olisi."

Itä-Suomen yliopiston apteekin farmaseutin Päivi Ahtisen mukaan eniten valmistetaan suun punajäkälän hoitoon käytettävää liuosta sekä peräaukon haavaumien hoitovoidetta. Kuvassa syntyy mentolivoidetta ihottuman hoitoon. Kuva: Tuire Punkki

Lääkkeitä valmistaa enää noin puolet apteekeista. Suomessa oli viime vuonna 616 pääapteekkia, joista vain noin 330 valmisti itse lääkkeitä. Lääkevalmistus on vähentynyt tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 2010 valmius lääkevalmistukseen oli vielä noin 590 apteekilla. Apteekkien määrä on pysynyt lähes samana. Tiedot käyvät ilmi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tilastoista.

Fimean yliproviisorin Noora Oinosen mukaan kustannukset ovat merkittävin syy lääkevalmistuksen vähenemiseen.

– Apteekilla on oltava omat erilliset tilat lääkevalmistusta varten sekä asianmukaiset laitteet. Myös henkilökunnan osaamista täytyy ylläpitää esimerkiksi täydennyskoulutuksilla, Oinonen kertoo.

Toisaalta myös kysynnän väheneminen on ajanut apteekkeja luopumaan lääkevalmistuksesta.

– Yhä useampi lääkevalmiste löytyy valmiina apteekin hyllystä, se on vähentänyt myös lääkäreiden kirjoittamien valmistettavien lääkkeiden reseptien määrää. Ja onhan se selvää, että jos lähdetään tekemään 50 pulloa kerrallaan, niin se on huomattavasti kalliimpaa kuin tehdä 50 000 pulloa kerralla isossa tuotantoyksikössä.

Ammattitaitoa vaativaa käsityötä

Samalla kun lääkkeitä valmistavat apteekit vähenevät, rapautuu myös lääkevalmistuksen ammattitaito. Kriisitilanteessa sillä saattaa olla merkitystä.

– Kyllä lääkkeiden valmistaminen on sellaista käsityötä, että se vaatii jatkuvaa osaamisen ylläpitoa. Suomessa on suhteellisen vähän lääkkeitä valmistavaa lääketeollisuutta. Jos tulisi joku akuutti kriisitilanne, niin reserviä lääkevalmistukseen ei hirveästi olisi, Oinonen pohtii.

Oinosen mukaan apteekeissa valmistetaan pääsääntöisesti sellaisia lääkevalmisteita, joita ei luokitella kriittisiksi lääkehuollon kannalta. Apteekit valmistavat kuitenkin myös aivan elintärkeitä lääkkeitä, kuten keskosvauvojen sydänlääkkeitä, joista ei ole tehdasvalmisteina tarjolla riittävän pieniä annosmääriä.

Apteekkariliitto on puhunut kriisivalmiuden säilyttämisen puolesta.

– Suomessa pitää olla valmius lääkevalmistukseen poikkeusoloissa kautta maan, Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Sanna Siissalo sanoo.

– Hyvä esimerkki tästä on muutaman vuoden takaa lintuinfluenssaepidemian ajalta. Tamiflu-lääkkeestä ei ollut saatavilla suun kautta otettavaa nestettä eli lasten versiota. Silloin Fimea antoi ohjeistuksen, jonka mukaan apteekit pystyivät valmistamaan lasten version aikuisten kapseleista, Siissalo jatkaa.

Lääkevalmistus vähentynyt myös koulutuksessa

Farmasiaa voi opiskella Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Apteekkialan murros näkyy myös alan koulutuksessa.

– Lääkevalmistusta on vähennetty opinnoista ja painopistettä siirretty muualle, vahvistaa Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian ja teknologian osaston yliopistonlehtori Katariina Vuorensola.

Vaikka läheskään kaikki apteekit eivät enää valmista itse lääkkeitä, pitää niiden pystyä toimittamaan erikseen valmistettavia lääkkeitä. Sitä varten on olemassa sopimusapteekkijärjestelmä.

– Jos apteekilla ei ole valmiutta tehdä lääkkeitä, se voi sopia valmistamisesta toisen apteekin kanssa, Oinonen kertoo.

Suomessa on kolme sopimusvalmistusapteekkia: Helsingin yliopiston apteekki, Merikarvian apteekki ja Töysän apteekki.

Tilauksesta voiteita, liuoksia ja kapseleita

Farmaseutti Päivi Ahtinen valmistaa mentolivoidetta Itä-Suomen yliopiston apteekissa.

– Mentolivoidetta ei löydy valmiina tuotteena, joten valmistan sen lääkärin reseptin mukaan. Tämä on viilentävä voide, jonka lääkäri on määrännyt kutisevaan ihottumaan.

Itä-Suomen yliopiston apteekissa Kuopiossa tehdään vuosittain noin 550 lääkevalmistetta, joista suurin osa voiteita, liuoksia ja kapseleita. Apteekissa on viisi lääkevalmistuksessa työskentelevää farmaseuttia, jotka valmistavat lääkkeitä neljänä päivänä viikossa.

– Olemme halunneet pitää kiinni lääkevalmistuksesta ammattitaitoa ylläpitääksemme ja palvellaksemme asiakkaitamme. Lisäksi tämä on hyvä harjoittelupaikka farmasian opiskelijoille, proviisori Jenni Rissanen kertoo.

Myös Itä-Suomen yliopiston apteekissa on ajoittain keskusteltu lääkevalmistuksen tulevaisuudesta. Steriilien lääkkeiden valmistaminen lopetettiin yli 10 vuotta sitten, mutta kokonaan valmistuksesta ei aiota luopua. Rissasen mielestä on sääli, että lääkkeen valmistuksen ammattitaito uhkaa kadota.

– Se on ikävä asia, mutta ymmärrän kehityksen hyvin. Valmiutta on kallis ylläpitää. Apteekeissa valmistetaan oireita lievittäviä lääkkeitä, kuten tämä mentolivoide, mutta myös elintärkeitä valmisteita, joita ilman esimerkiksi lapsipotilaat eivät selviä.

Fimea valvoo lääkevalmistusta

Apteekit valmistavat tilauksesta ns. ex tempore -valmisteita, jotka ovat joko itsehoito- tai reseptilääkkeitä. Tuotannossa voi olla myös omia tuotteita, kuten esim. nimikkoyskänlääkettä. Näistä valmisteista täytyy tehdä ennakkoilmoitus Fimealle.

Asiakas voi pyytää apteekkia valmistamaan itsehoitolääkkeen myös oman ohjeensa mukaan.

Lääkkeitä saavat valmistaa vain farmaseutit ja proviisorit lääkevalmistustiloissa. Fimea valvoo apteekkeja ja niiden lääkevalmistusta.

Iida Tiihonen / Uutissuomalainen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X