Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Pormestarit tuovat uusia tuulia kuntahallintoon – "Pormestari sopii jopa paremmin pieniin kuntiin kuin suuriin"

Puolangalla kunnanhallituksen puheenjohtajan paikalta pormestariksi nousi Harri Peltola (kesk.). Hän pitää ajoitusta muutokseen järkevänä myös kuntatalouden näkökulmasta. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Pormestarimallin käyttöönotto kuntajohtamisessa ei ole kunnan koosta kiinni. 2 700 asukkaan Puolanka vaihtoi alkuviikosta pikavauhdilla kunnanjohtajavetoisesta kunnasta pormestarivaltaan. Saman ratkaisun teki 4 500 asukkaan Kärkölä tammikuussa.

Tähän saakka pormestari on johtanut kuntahallintoa Helsingissä, Tampereella ja Pirkkalassa. Lahti on liittymässä joukkoon vuonna 2021. Pormestarit ovat kaupunginvaltuutettuja, jotka toimivat palkattuina kaupungin- tai kunnanhallituksen puheenjohtajina.

Kunta-alan asiantuntijan mielestä pieni kunta ja pormestari on hyvä ratkaisumalli tilanteessa, jossa kuntakenttää odottaa lähivuosina suuri myllerrys sote- ja maakuntauudistuksen merkeissä.

– Pormestari sopii jopa paremmin pieniin kuntiin kuin suuriin. Kunnan rooli muuttuu sote- ja maakuntauudistuksen myötä. Tulevaisuuden kunnissa tarvitaan toisenlaista otetta johtamiseen, Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen arvioi.

Pormestarista halvalla eroon

Puolangalle valittiin pormestari kolme viikkoa sen jälkeen, kun tiet erkanivat kunnanjohtaja Esko Rautiaisen kanssa huhtikuun lopulla.

Puolangan tapauksessa kunta hyödynsi kunnanjohtajan kanssa tehtyä johtajasopimusta, joka tuli maksamaan 12 kuukauden palkan erokorvauksen muodossa. Pormestarista eroon pääseminen on selvästi helpompaa ja halvempaa.

– Jos pormestarin roolista joudutaan kunnassa käymään tiukkaa keskustelua, niin pormestari on helposti vaihdettavissa. Valtuuston enemmistöpäätös riittää siihen, Ryynänen huomauttaa.

Puolangalla kunnanhallituksen puheenjohtajan paikalta pormestariksi nousi Harri Peltola (kesk.). Hän pitää ajoitusta muutokseen järkevänä myös kuntatalouden näkökulmasta. Kunnanjohtaja on yleensä kunnan kovapalkkaisin työntekijä, eikä tuplamiehitykseen etenkään pikkukunnissa ole varaa.

– Ainoa järkevä tapa kokeilla tätä mallia on siinä vaiheessa, kun kunnassa ei ole kunnanjohtajaa valittuna. Muussa tilanteessa vaihdos olisi aiheuttanut ylimääräisiä kustannuksia, kun entiselle kunnanjohtajalle olisi pitänyt järjestää muita tehtäviä. Näin pienellä kunnalla ei ole sellaiseen varaa, Peltola pohtii.

Kunnanjohtajia riittää

Puolangan tapauksessa perusteltiin pormestarimalliin siirtymistä muun muassa sillä, ettei pieniin kuntiin enää riitä päteviä ja sitoutuneita hakijoita avoinna oleviin kunnanjohtajan virkoihin. Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö ei väitettä niele.

– Meillä ei todellakaan ole pulaa pätevistä kuntajohtajista. Nimenomaan pieniin kuntiin hakeudutaan hakemaan monipuolista kokemusta. Urakehityksen kannalta pienet kunnat ovat erittäin tärkeitä, Rämö korostaa.

Nykyisen kuntalain mukaan pormestarin valitsee valtuusto. Emeritusprofessori Ryynäsen mielestä parempi tapa olisi antaa valta kansalle.

– Toivottavasti tulevaisuudessa pormestarit valitaan suorilla vaaleilla. Se lisäisi demokratiaa, ja kuntalaisilla olisi vaikutusvaltaa valintaan enemmän. Nykyjärjestelmässä äänestystulos vääristyy, kun äänestetään yhdellä lapulla kahta asiaa, Ryynänen pohtii.

STT
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X