Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

35 vuoden työuran jälkeen irtisanottu hollolalaisnainen on hakenut yli sataa työpaikkaa

Työnhaku mutkistuu, kun työpaikkailmoituksia julkaistaan yhä useammassa kanavassa. Työnhaku alkaa muistuttaa huutokauppaa.

Hollolalaisella Helena Raikkaalla on oma hakuprofiili te-toimiston sivuilla, samoin urasivusto LinkedInissä. Hakukoneet ja vuokratyöfirmat ovat tulleet hänelle tutuiksi viimeisten kolmen vuoden aikana, kun hän on etsinyt töitä. Kuva: Katja Luoma

Brändää itsesi! Opettele myymään! Muista kaikki kanavat! Onnistu yhä paremmin!

Työnhaku alkaa muistuttaa huutokauppaa tai varsinaista työntekoa, jos on erilaisten työnhakuoppaiden ja -kurssien mainoksia on uskominen.

Perinteinen tapa löytää töitä tai työntekijä on puskaradio, lehti-ilmoitus tai yhteydenotto työnvälitystoimistoon. Nyt hakukanavia on lukuisia, ja pelkkään työnhakuun opastetaan peräti viikon kestävillä kursseilla.

Toisaalta suuri osa työpaikoista täytetään vähemmällä vaivalla, koska työpaikan vaihto on yllättävän yleistä.

– Työnantajat ilmoittivat viime vuonna uusia avoimia työpaikkoja yksistään julkiseen työnvälitykseen yli 600 000, kertoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Julkinen työnvälitys tarkoittaa valtion te-toimistoja.

– Julkisen työnvälityksen markkinaosuus työvoiman ulkoisesta hausta oli 46 prosenttia, mikä merkitsee sitä, että koko taloudessa oli viime vuonna yli 1,3 miljoonaa avointa työpaikkaa.

Se on valtava määrä, sillä Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna runsaat 2,1 miljoonaa palkansaajaa.

– Mutta uusi työsuhde ei aina tarkoita työpaikan vaihtamista. Voidaan tehdä esimerkiksi uusi sopimus vanhan jatkoksi.

Suurta määrää selittävät myös lyhytaikaiset työpaikat. Viime vuonna 16 prosenttia työsuhteista oli määräaikaisia. Pätkätöiden määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta niiden osuus pysyi samana.

– Lyhytaikaisten työsuhteiden osuus kasvaa, kun työllisyys paranee, kuvaa Räisänen.

Vastaavasti taantumassa pitkäaikaiset työsuhteet korostuvat, koska määräaikaisuuksista tingitään.

Lahtelainen Lauri Laitinen työskentelee nyt Matkahuollossa pakettien lajittelussa. Kuva: Katja Luoma

Lahtelaiselle Lauri Laitiselle on kertynyt erityisen paljon kokemusta lyhytaikaisista työpaikoista. Aiemmassa elämänvaiheessaan hän teki viikon tai parin pestejä vuokrafirman kautta lähes neljä vuotta. Väliin mahtui työttömyyttä ja useita muuttoja.

Hän valmistui alun perin hitsariksi ja pääsi ensimmäiseen työpaikkaansa oltuaan samassa yrityksessä työharjoittelussa. Toinen alan pesti löytyi te-toimiston sivuilta. Ala ei kuitenkaan enää tuntunut omalta.

Lue myös: Lahden seudulla huutava pula työvoimasta, edes vakituiset paikat eivät houkuttele - "Työvoimapula rajoittaa jo monen yrityksen liiketoimintaa"
 

Nyt Laitinen työskentelee Matkahuollon pakettien lajittelussa.

– Asuin aiemmin Vääksyssä ja olin työtön. Pääsin ikäni puolesta (asiakkaaksi) etsivään nuorisotyöhön. Sen työntekijä oli itse ollut täällä töissä ja arveli, että töitä voisi taas olla. Olin ensin vuoden harjoittelussa tukien avulla, hän kertoo.

Työnantajat käyttävät rekrytointiin tyypillisesti monia kanavia, selviää työ- ja elinkeinoministeriön Tilastokeskuksella teettämästä vuosittaisesta haastattelusta. Keskimäärin kanavia on pari–kolme.

Mitä enemmän toimipaikassa on työntekijöitä, sitä useammin avoin työpaikka ilmoitetaan työ- ja elinkeinotoimistoon.

– Jos työnantajalla on suuria muutoksia, laki määrää, että niistä ilmoitetaan te-toimistolle. Myös julkisten työnantajien on käytettävä te-toimistoa. Yksityisten työnantajien järjestötkin suosittelevat sitä, sanoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

Lue myös: Etkö taaskaan saanut hakemaasi työpaikkaa? Se saattoi johtua näistä seikoista - kurkista työnantajan maailmaan
 

Julkisen työnvälityksen osuus on kasvanut, koska yksityiset työnantajat ovat ilmoittaneet te-toimistoon yhä lisää työpaikkoja. Se on siis tehokas kanava, näkee Räisänen.

Raja julkiseen ja yksityiseen työnvälitykseen on kuitenkin häilyvä, sillä te-toimistotkin ovat siirtäneet osan asiakkaistaan yksityisille henkilöstöyrityksille. Myös monilla ammattijärjestöillä on omaa työnvälitystä.

Erilaisiin työtehtäviin haetaan tekijöitä eri keinoilla.

– Kokki ravintolaan samaksi illaksi tai haku julkiseen virkaan, kuvaa tutkija ääripäitä.

Kaikista hakukanavista te-toimiston merkitys oli lopputuloksen kannalta suurin, arvioivat työnantajat. Paljon puhuttu sosiaalinen media ei lopulta ole ollut kovin merkittävä.

– Toistaiseksi sen merkitys on ollut yllättävänkin vähäinen paikan täytössä. Se on enemmänkin markkinointia kuin täsmähakua. Somen käyttö on kuitenkin kasvussa ja varmaan merkitys rekrytointikanavana myös lisääntyy, uskoo Räisänen.

Perinteinen sanomalehti-ilmoittelukaan ei ole loppunut.

– Työnantaja tietää, että se on tehokasta.

Myös perinteinen suora yhteydenotto voi paljastaa piilotyöpaikan, kun sopiva hakija osuu kohdalle.

Lahtelainen Viinitalo Melkko hakee parhaillaan toimitusjohtajaa.

Yritys valjasti uuden johtajan etsintään henkilöstöpalveluyritys Kiltan. Rekrytointi-ilmoitus julkaistiin myös te-toimiston sivuilla.

Henrik Solin tuli töihin Viinitalo Melkkoon yrityskaupan myötä. Nyt hänelle etsitään seuraajaa. Yritys ulkoisti seuraajan etsinnän henkilöstöpalveluyritykselle. Kuva: Pirjo Kamppila

Pienessä yhtiössä tapaus on historiallinen, sillä edellinen toimitusjohtaja Henrik Solin tuli taloon 20 vuotta sitten, ja silloinkin yrityskaupan kylkiäisenä. Nyt hän on jäämässä eläkkeelle.

– Emme missään nimessä hae itse. Meillä on kaikilla kädet täynnä töitä. Ei meillä ole aikaa vastata hakijoiden puheluihin, perustelee rekrytoinnin ulkoistusta perheyrityksen omistaja Petra Martikainen.

Käytetyimmät työvoiman hankintakeinot vuosina 2015–2016 Suomessa olivat ilmoitus avoimesta työpaikasta omalle henkilökunnalle ja yhteydenotot entisiin työntekijöihin.

Myös Viinitalo Melkon kymmenen hengen joukkoa on aiemmin täydennetty monin tavoin.

– Puskaradio on pörissyt taajaan. On ollut työntekijöiden sukulaisia, serkkuja, veljenpoika, lastenlapsia. Joskus on ollut harjoittelijoita ammattikoulusta ja nyt on Heimon kautta vuokratyöntekijä, Martikainen kertoo.

Tutustuin rekrytointipalveluihin ja luin tarjouksia. Emme etsi suuryrityksen johtajaa emmekä tarvitse headhuntereita. Petra Martikainen, omistaja, Viinitalo Melkko

Lisää käsiä tarvitaan etenkin kesäksi pakkaamoon, jossa kootaan erilaisia kotiviini- ja oluttarvikkeita kuluttajapakkauksiin.

Toimitusjohtajan odotetaan toteuttavan yhtiön uutta strategiaa, joka tähtää kasvuun. Päämäärä kirkastui elinkeinoyhtiö Ladecin kanssa käydyissä neuvotteluissa.

– Tutustuin rekrytointipalveluihin ja luin tarjouksia. Emme etsi suuryrityksen johtajaa emmekä tarvitse headhuntereita. Ladec arveli, että Kilta saattaisi sopia meille, Martikainen kertoo.

Monikanavainen toiminta on yritykselle muuten tuttua omasta takaa, ja sen tuntemus on myös yksi uuden johtajan valintakriteeristä. Viinitalo myy tuotteitaan niin tukku- kuin vähittäisasiakkaille, omasta myymälästään kuin verkkokaupassakin. Vienti sekä tuonti sujuvat.

Solinilla on kuitenkin huoli siitä, kiinnostaako ala ja näin pieni yritys työnhakijoita.

Huoli osoittautui turhaksi: perjantaihin mennessä oli tullut yli 20 hakemusta.

Lahtelaisessa Kahvila Asemapäällikössä on herkkä hetki. Elina Toivonen hyvästelee työtoverinsa Mia Braggen työharjoittelun päätteeksi. Toivonen on valmistunut leipuri-kondiittoriksi, mutta ei ole hakemassa alan töitä. Hän palaa syksyllä aiempaan työhönsä luokanopettajaksi, josta hän on nyt virkavapaalla.

– Tämä oli mielenkiintoinen kokeilu, hän kuvaa 1,5 vuotta kestänyttä ammattikoulutustaan.

Elina Toivonen (etualalla) hyvästeli työtoverinsa Mia Braggen työharjoittelun päätteeksi. Kuva: Katja Luoma
Mia Bragge (vas.) on hakenut töitä muun muassa puskaradion kautta. Elina Toivonen opiskeli leipuri-kondiittoriksi, mutta aikoo palata syksyllä luokanopettajan työhön. Kuva: Katja Luoma

Braggen opiskelut jatkuvat jouluun asti. Sen jälkeen työn saanti voi olla vaikeaa, koska leipureita valmistuu paljon, hän tietää. Hänelle työnhaun tuttuja kanavia ovat te-toimisto, puskaradio ja yhteydenotto yrityksiin. Nettihakuprofiileja Bragge ei ole tehnyt.

Kahvilassa vakituisena työskentelevä Sinikka Heikkinen luottaa työnhaussa henkilökohtaisiin suhteisiin. Tämänhetkiseen työhönsä hän tuli tutustuttuaan yrittäjä Johanna Antikaiseen asiakkaana tämän toisessa kahvilassa.

Aiemmin hän päätyi uuteen työhön entisen työkaverinsa houkuttelemana.

– Olin myös rautakaupassa kymmenen vuotta. Vastasin lehti-ilmoitukseen. Hakijoita oli satoja, mutta vain kaksi valittiin.

Sinikka Heikkinen luottaa työnhaussa henkilökohtaisiin suhteisiin. Hän työskentelee nyt Lahdessa Kahvila Asemapäällikössä. Kuva: Katja Luoma

Työnhaku on toisaalta mutkistunut, mutta toisaalta Suomen työmarkkinat ovat melko joustavat, arvioi OECD vuonna 2016.

Sen mukaan irtisanotuksi joutuminen on Suomessa kansainvälisesti verraten yleistä, mutta suurin osa löytää uuden työn muutamassa kuukaudessa. Tähän liittyy kuitenkin varjopuoli, sillä uudet työt ovat usein lyhytaikaisia eli työttömyys toistuu. OECD näki, että ongelmana on yli 55-vuotiaiden irtisanottujen ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen.

Tämän tietää esimerkiksi hollolalainen Helena Raikas, 62, joka irtisanottiin lahtelaisesta teollisuusyrityksestä kolme vuotta sitten 35 vuoden työuran jälkeen.

– Olen hakenut töitä irtisanomisestani lähtien, ja nyt on avoinna työhakemus numero 107. Vain kaksi hakemusta on johtanut työhaastatteluun.

Hän oli opiskellut työn ohessa väitöskirjatasolle, mutta työttömänä opiskelua ei enää voinut jatkaa, koska se olisi lopettanut tuet.

Raikkaalla on oma hakuprofiili te-toimiston sivuilla, samoin urasivusto LinkedInissä. Hakukoneet ja vuokratyöfirmat ovat tulleet hänelle tutuiksi.

– Elämäni suurimpia nöyryytyksiä oli, kun minulle tarjottiin metsänistutustyötä Mikkelissä. Toinen vuokratyöyritys tarjosi työtä trukinkuljettajaksi Vantaalle, vaikka minulla ei ole mitään ajokorttia.

Helena Raikas, 62, irtisanottiin lahtelaisesta teollisuusyrityksestä kolme vuotta sitten 35 vuoden työuran jälkeen. Kuva: Katja Luoma

Puiden istutus katsottiin ilmeisesti sopivaksi Raikkaan biologikoulutuksen vuoksi.

Te-toimisto on lähestynyt Raikasta vain kerran. Raikas kertoo, että silloin epäiltiin, että hän olisi ruvennut tekemään töitä tai opiskelemaan, koska hän vetää luonnonkukkaretkiä.

Raikas seuraa nyt myös nuoren ihmisen työnhakua, sillä hänen tyttärensä hakee parhaillaan töitä. Vastavalmistunut juristi-lingvisti myös lähettää äidilleen vinkkejä itse löytämistään työtarjouksista.

Mieluiten Raikas tekisi tiedottajan tai toimittajan töitä, joihin hän on myös kouluttautunut. Hän kuitenkin epäilee, että hänen hakupaperinsa työnnetään syrjään syntymävuoden vuoksi.

Asikkalalainen Päivi Kantola, 55, aloitti viime kuussa osa-aikaisena työntekijänä Vääksyn Olkkari-yhdistyksen palveluksessa. Hänen tehtävänään on emännöidä vanhassa Vääksyssä juuri avattua yhteisökahvilaa.

– Löysin työn yhdistyksen Facebook-sivujen kautta. Edellytyksenä oli, että hakija on oikeutettu palkkatukeen.

Kantola oli, koska hän oli aiemmin 4,5 vuotta työttömänä. Tuona aikana hän muistaa saaneensa te-toimistolta kolme ehdotusta työpaikaksi. Hänen varsinainen ammattinsa on myyjä, mutta fyysiset vammat rajoittavat työkykyä. Itse hän ehti etsiä töitä sekä te-toimiston että Duunitorin nettisivuilta ennen kuin työpaikka löytyi.

Yksityinen Duunitori-yhtiö kertoo olevansa Suomen suurin työnhakupalvelu sosiaalisessa mediassa. Ilmoituksensa mukaan sillä on yhteensä 450 000 seuraajaa Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa ja Google+:ssa.

Duunitori perustettiin vuonna 2009. Ideana oli koota kaikki Suomen työpaikkailmoitukset yhdelle sivustolle ja julkaista avoimia työpaikkoja eri kanavissa ympäri verkkoa. Osa palveluista on maksuttomia, monet maksullisia.

Päivi Kantola on rajoituksistaan huolimatta tehnyt vuosien ajan vapaaehtoistyötä tuntikausia joka viikko.

– Vapaaehtoistyö pitäisi hyväksyä aktiivimallin piiriin. Se toisi myös uusia ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Heistä on aina pulaa.

Kantolan nykyinen pesti kestää puoli vuotta, johon on mahdollista saada kahden kuukauden pidennys. Sen jälkeen Kantola voi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa.

Etelä-Suomen Sanomissa on julkaistu työpaikkailmoituksia vuosikymmenten varrella. Työpaikkailmoitus sanomalehdessä koetaan edelleen yhdeksi tehokkaaksi rekrytointikanavaksi.
Työnhaku käy työstä

Näillä keinoilla voit yrittää erottua muista hakijoista

Työnhaku vie useimmiten paljon aikaa.

Hae töitä laajalta alueelta ja erilaisia tehtäviä.

Hyödynnä lehtiä ja yritysten kotisivuja, internetin työpaikkasivustoja, yksityisiä rekrytointiyrityksiä ja cv-pankkeja, rekrytointitapahtumia ja -messuja, verkostojasi ja ota suoraan yhteyttä yrityksiin.

Pidä huolta siitä, että työnhakutaitosi ja -paperisi ovat ajan tasalla.

Ota selvää koulutuksista ja työkokeiluista.

Tee räätälöity, paras mahdollinen hakemus jokaista paikkaa kohden.

Varmin muoto hyvälle hakemukselle on yksisivuinen hakukirje sekä tarkka, kaksisivuinen ansioluettelo.

Erilaisia graafisia pohjia voi saada ja ostaa internetistä.

Portfolio on kokoelma parhaista ja tärkeimmistä töistä tai saavutuksista.

Verkon sähköisissä hakemuksissa on omat erityispiirteensä. Rekrytoija voi tehdä niihin sanahakuja, joten etsi ilmoituksesta tehtävän luonnetta ja etsittyjä ominaisuuksia kuvaavia sanoja.

Minuutin-parin minuutin mittainen video ladataan ilmaiseen videopalveluun ja lähetetään linkkinä työnantajalle.

Duunitori.fi ja te-palvelut
Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
Oletko käyttänyt työnhakuun useita eri rekrytointikanavia?
Oletko käyttänyt työnhakuun useita eri rekrytointikanavia?
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X