Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Talven influenssakausi oli edellistä paljon rankempi - keuhkokuume yleisin vakavista jälkitaudeista

Tähän mennessä kirjattu on lähes 38¿000 influenssatartuntaa. Kuva: Sami Lettojärvi

Influenssakausi on koko maassa loppumaisillaan, mutta influenssaviruksia on vielä liikkeellä. Kausi-influenssa oli tavallista voimakkaampi tänä vuonna, ja tartuntatautien rekisteriin kirjattiin laboratoriossa varmistettuja sairastapauksia merkittävästi enemmän kuin edellisellä influenssakaudella. Ensimmäset influenssatartunnat kirjattiin jo lokakuussa.

Tähän mennessä kirjattu on lähes 38 000 influenssatartuntaa, edellisellä kaudella niitä oli noin 20 000, sanoo tartuntatautilääkäri Leif Lakoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Sairastuneiden todellinen määrä on suurempi, sillä vain pieni osa virustartunnoista varmistetaan sairaanhoitopiireissä laboratoriossa ja kirjataan rekisteriin.

Lue myös: Influenssakausi ollut Päijät-Hämeessä pitkä ja raju - eikä se ole vieläkään täysin selätetty
 

Influenssarokote suojasi tartunnoilta yllättävän hyvin, arvioi Lakoma. Maassa jylläsi ensi alkuun influenssa B-viruksiin kuuluva viruskanta, jota vastaan ei ollut suojaa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluneessa kolmikantaisessa rokotteessa.

Suosituksen rokoteeseen valittavista viruskannoista tekee Maailman terveysjärjestö WHO.

– Tällä kaudella suoja B-virusta oli kuitenkin kohtuullisen hyvä yli 65-vuotiailla, ja huomattavasti odotettua parempi. A-viruksia vastaan suoja oli vain kohtuullinen, sillä liikkeellä oli paljon erilaisia viruskantoja, Lakoma sanoo.

Luotettavinta tietoa rokotteen tehosta on saatavilla yli 65-vuotiaiden keskuudessa tehdyistä tutkimuksista.

Ensi vuoden rokote on kattavampi, sillä on mukana yksi viruskanta enemmän. Sosiaali- ja terveysministeriö valitsi ensi kauden influenssarokotteeseen kaksi influenssa A-viruskantaa ja kaksi B-viruskantaa. Influenssarokote suojaa sekä influenssatartunnalta että sen jälkitaudeilta.

Paraneminen kestää yleensä viikosta kahteen

Influenssa on pitkällinen tauti, josta paraneminen kestää yleensä viikosta kahteen. Sen lisäksi influenssa altistaa potilaita virustaudin jälkeisille bakteeritaudeille, joista vakavimpiin kuuluvat keuhkokuume ja verenmyrkytys.

Epidemiakausi näytti, että jälkitauteja voivat aiheuttaa yhtä lailla sekä influenssa A- ja B-virukset.

– Klassisesti on ajateltu, että A-virukset aiheuttavat voimakkaammin jälkitauteja. Nyt liikkeellä oli enemmän B-viruksia ja yhtä lailla jälkitauteja, Lakoma toteaa.

Ikääntyneillä, perussairauksia sairastavilla, raskaana olevilla ja kaikista pienimmillä lapsilla suoja influenssaa ja sen jälkitauteja vastaan on heikompi kuin muilla. Heillä on suurempi riski saada jälkitauteja ja kompikaatioita. Vakavimmillaan jälkitautien hoito vie influenssapotilaan sairaalaan ja tehohoitoon.

Mitä enemmän influenssatartuntoja kauden aikana on, sitä enemmän on myös influenssan jälkitauteja. Tarkkaa lukumäärää influenssan jälkitauteihin sairastuneiden potilaiden määrästä ei ole koko maasta tai sairaanhoitopiireistä.

Tanja Heikkinen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X