Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

EU-maat valavat toivoa Länsi-Balkanille Bulgariassa

Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.). LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

EU-maiden ja kuuden Länsi-Balkanin maan johtajat ovat tänään koolla harvinaisessa huippukokouksessa Bulgarian Sofiassa.

Vastaavanlainen huippukokous järjestettiin edellisen kerran 15 vuotta sitten, ja nyt on jälleen tarve muistuttaa, ettei EU ole unohtanut aluetta. Kokouksessa tärkeintä on sen pitäminen, kuten eräs diplomaattilähde kuvaa.

Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn jääminen pois on etukäteen varjostanut kokousta. Taustalla on se, että Espanja ei ole neljän muun EU-maan tavoin tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä.

Katalonian itsenäisyyspyrkimykset tiukentavat entisestään Espanjan suhtautumista Kosovoon, joka on irrottautunut Serbiasta. Myöskään Kreikka, Kypros, Romania ja Slovakia eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä.

Diplomaattista akrobatiaa onkin tarvittu, kun EU-maat ovat muotoilleet yhteistä julkilausumaansa, joka julkaistaan päivän päätteeksi. Lausuman piti alun perin olla Länsi-Balkanin ja EU-maiden yhteinen, mutta Espanjan, Kreikan, Kyproksen ja Romanian vastustuksen takia julistus annetaan vain EU-maiden johtajien nimissä.

Paperissa vahvistetaan EU:n sitoutuminen alueeseen. Konkreettisia lupauksia jäsenyydestä ei odotetusti anneta. Sen voi saada, jos täyttää pitkän listan edellytyksiä hyvästä hallinnosta ihmisoikeuksiin ja talouteen.

Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

Makedonian nimikiista ratkeamassa?

Länsi-Balkanin maat eli Serbia, Montenegro, Makedonia, Albania, Bosnia-Hertsegovina ja Kosovo ovat lähentyneet EU:ta eri tahtia.

Aiemmin tänä vuonna julkaisemassaan strategiassa komissio arvioi, että parhaassa tapauksessa Montenegro ja Serbia voisivat tulla jäseniksi vuonna 2025.

Serbian jäsenyyshaaveita varjostaa se, että maa ei tunnusta Kosovoa, vaan pitää sitä edelleen autonomisena maakuntanaan.

Albanian ja Makedonian osalta saatetaan päättää pian jäsenyysneuvotteluiden aloittamisesta.

EU-kulisseissa toivotaan, että Makedonian jäsenyyden estänyt nimikiista ratkeaisi lähiviikkoina. Makedonia ja Kreikka ovat kiistelleet vuosikymmeniä siitä voiko Makedonia käyttää nimeä, joka viittaa Kreikan mielestä Kreikan pohjoiseen maakuntaan.

Makedonian ja Kreikan johtajat tapaavat tänään Sofiassa huippukokouksen kulisseissa.

Moni EU-maa, muun muassa Ranska, suhtautuu laajentumissuunnitelmiin varautuneesti. Länsi-Balkanin maat halutaan kuitenkin pitää mahdollisimman lähellä, jo sen takia, ettei alue luisuisi Venäjän tai muiden valtojen vaikutuspiiriin.

Huippukokouksessa linjataankin tänään myös infrastruktuurihankkeita. Nopeakulkuisten teiden toivotaan lähentävän alueen yhä jännitteisiä pääkaupunkeja, mutta myös EU:ta ja Länsi-Balkania.

STT

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Lue 2 viikkoa ilmaiseksi

Oletko jo käyttänyt ilmaisen tutustumisjaksosi?

Tilaa ESS Verkko Plus nyt 3 kk vain 9,90 € / kk!

(norm. 14,50 € / kk)

Oletko jo tilaaja?

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Kommentit comments

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen