Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suurimmissa kaupungeissa pienimmät kasvihuonekaasupäästöt - Lahti isojen kaupunkien listan häntäpäässä

Maaseutukuntia rasittavat läpiajoliikenteen ja maatalouden päästöt. Ihmisten syöminen ja kulutus eivät sisälly laskelmiin.

Vilkasliikenteisten teiden varsilla oleville kunnille aiheutuu paljon kasvihuonekaasupäästöjä läpiajoliikenteestä. Kuva: Risto Aalto

Tampere, Espoo ja Helsinki ovat ilmastoystävällisimmät Suomen suurimmista kaupungista. 12 suurimman kaupungin joukossa häntäpäähän kokonaispäästöissä sijoittuvat Jyväskylä, Lahti, Kuopio ja Kouvola. Suurimpien kaupunkien joukkoon kuuluva Pori ei ole mukana laskennassa.

Tuoreimman, vuoden 2016 kasvihuonekaasupäästöjä kuvaavan CO2-raportin mukaan Tampereen kokonaispäästöt olivat alle neljä ja Espoon ja Helsingin hieman yli neljä hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden.

CO2-raportin vajaassa 90 kunnassa päästöt vaihtelivat välillä 3,3-14,1 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Päästölaskennassa ovat mukana kaupunkien ja kuntien kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.

Raportin on tehnyt konsulttiyritys Benviroc Oy, joka tekee päästölaskelmia muun muassa kunnille ja kaupungeille.

Kaikista CO2-raportin kunnista Tampere tuotti kolmanneksi, Espoo viidenneksi ja Helsinki kuudenneksi vähiten kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden. Vähiten päästöjä asukasta kohden syntyi Järvenpäässä.

– Yleensä maaseudun kunnista aiheutuu enemmän päästöjä kuin kaupungeista. Tämä johtuu siitä, että kunnissa on yleensä vähemmän asukkaita mutta suuret maatalouden päästöt, sanoo ilmastoasiantuntija Emma Liljeström Benviroc Oy:stä.

Läpiajoliikenne nostaa päästöjä

Tampereella kasvihuonekaasupäästöjä on laskenut kaupungin energialaitoksen panostus uusiutuviin energiamuotoihin. Helsinki ja Espoo sijoittuvat kokonaispäästöissä ympäristöystävällisimpien kaupunkien joukkoon, koska liikenteen päästöt asukasta kohden ovat CO2-raportin kunnista pienimmästä päästä. Lisäksi alueilta puuttuvat maatalouden päästöt.

Sen sijaan kunnissa, joiden alueella sijaitsee vilkasliikenteisiä läpiajoteitä tai on paljon maataloutta mutta vähän asukkaita, päästöt asukasta kohden nousevat suuriksi. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Mäntsälä ja Punkalaidun.

CO2-raportin kunnista Mäntsälässä on kaikkein suurimmat liikenteen päästöt läpiajoliikenteen takia. Punkalaitumella taas maatalouden päästöt ovat suurimmat, ja siksi myös asukasta kohden jyvitetyt kasvihuonekaasupäästöt ovat kaikkein suurimmat CO2-raportin kunnista.

– Mikäli halutaan tarkastella pääasiassa päästöjä toiminnasta, joihin kuntalaiset itse vaikuttavat, voidaan maatalous ja läpiajoliikenne jättää tarkastelun ulkopuolelle, sanoo Liljeström.

Ilmastoystävällisimpien kaupunkien ja kuntien järjestys muuttuukin, kun asukasta kohden jyvitetyistä päästölaskelmista jätetään pois teollisuuden lisäksi maatalous ja läpiajoliikenne.

Tällöin esimerkiksi Mäntsälä tuottaa CO2-raportin kunnista viidenneksi vähiten ja Punkalaidun 17:nneksi vähiten päästöjä.

Suurista kaupungeista Espoo ja Tampere ovat edelleen vähäpäästöisimpiä, mutta Espookin on vasta sijalla 30. Helsinki putoaa sijalle 57 kaukolämmön tuotannossa käytettävän hiilivoiman takia.

– Liikenteestä aiheutuu merkittävä osa päästöistä. Lisäksi lämmitysmuodon valinnoilla on merkitystä. Kunnissa, joissa kaukolämpö tuotetaan pääosin uusiutuvilla energialähteillä, on usein pienet päästöt, sanoo Liljeström.

Lue myös: Lentoliikenteeseen ei juuri puututa verotuksella – paitsi Ruotsissa, jossa veron maksavat matkustajat
 

Runsaat hakkuut muuttuvat päästöiksi

CO2-raportin laskentamalleilla voidaan laskea myös maankäyttösektorin nielut ja päästöt. Maankäyttösektorin laskennassa ovat mukana metsät, viljelysmaat, ruohikkoalueet ja turvetuotantoalueet.

Hiilinielut ovat tärkeässä roolissa, koska niiden avulla kunnat voivat saavuttaa kunnianhimoisiakin hiilineutraaliustavoitteita. Silti maankäyttösektorin nielu- ja päästölaskelmia on tehty vasta muutamille kunnille Suomessa.

– Maankäyttösektorin laskenta varmasti lisääntyy, koska kunnat ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteita, esimerkiksi päästöjen vähentämistä 70 tai 80 prosenttia 20 tai 30 vuoden aikana. Loput päästöistä kompensoidaan hiilinieluilla, ja sitä varten maankäyttösektori halutaan mukaan laskentaan, kertoo Liljeström.

Maankäytön päästölaskennassa menetelmänä on muutoksen laskeminen kahden vuoden välillä. Tällöin lasketaan puuston biomassan hiilivaraston muutos sekä maaperän päästöt ja nielut.

– Jos esimerkiksi jonakin vuonna on tehty paljon hakkuita, nielu muuttuukin äkkiä päästöksi. Tämä voi myös yllättää kunnat, joille laskelmia tehdään, kertoo Liljeström.

Maankäyttösektorin päästöjen ja nielujen kannalta ehdottomasti suurin merkitys on metsillä ja puuston määrän muutoksilla.

Esimerkiksi Kuopiossa viime vuoden CO2-raportin mukaan puuston hiilivarasto kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2012 lähes 30 prosenttia, ja maankäyttösektorin nielu vuonna 2012 oli reilusti suurempi kuin koko vuoden kasvihuonekaasupäästöt kaupungissa. Muutos johtui metsien kasvusta.

Ihmisten syöminen ja kulutus ei sisälly laskentaan

CO2-raportin laskennasta puuttuvat kuntalaisten syömisen ja kuluttamisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

– Kansainvälisten laskentaohjeiden mukaan niitä ei kuntatason laskennassa oteta yleensä huomioon. Lisäksi ongelmana on se, että kulutuksen päästöille ei ole olemassa vakiintunutta ja luotettavaa laskentamallia, huomauttaa Liljeström.

Syömisen ja muun kulutuksen aiheuttamien päästöjen arvioidaan olevan puolet kaikista päästöistä.

– Ihmisten valinnoilla on iso merkitys päästöjen vähentämisessä, Liljeström korostaa.

Päästöjä vähennettävä 80 prosenttia

Suomessa kaupunkeja ja kuntia sitovat kansainväliset ja Suomen omat sitoumukset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi ilmastolaki asettaa vähintään 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Kunnat ja kaupungit kuuluvat myös erilaisiin ilmastoverkostoihin.

– Päästöseuranta auttaa kuntia tavoitteisiin pääsyssä. Erilaisiin ilmastoverkostoihin kuuluminen on myös imago-tekijä kunnille, huomauttaa Liljeström.

CO2-raportti kattavin

CO2-raportti on Suomen kattavin kuntien päästölaskenta- ja raportointipalvelu. Laskentamalli noudattaa Euroopan unionin kaupunkien ja kuntien päästölaskentaa varten kehittämää standardia.

Laskennassa ovat mukana ihmisen toiminnan aiheuttamat tärkeimmät kasvihuonekaasut: hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi.

Laskennassa huomioidaan kauko-, sähkö- ja erillislämmityksen, maalämmön, kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutuksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt.

Palvelussa on mukana vajaat 90 erikokoista kaupunkia ja kuntaa ympäri Suomen. Raportin kunnissa asuu yhteensä yli 70 prosenttia suomalaisista.

Viikoittaiset kuntakohtaiset päästöraportit ovat esillä co2-raportti.fi-sivulla.

Sari Vanninen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi